Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

--- wiki:tuulimylly [2018/04/13 10:30]
Helena Ranta [Tuulimylly]
+++ wiki:tuulimylly [2018/06/29 15:15]
Helena Ranta
@@ Rivi 14: / Rivi 14: @@
 ===== Historia ja käyttö =====
-Tuulimyllyjä tunnetaan neljä päätyyppiä sen mukaan, kuinka niiden siivet käännettiin ”hännästä” tuulen suuntaan. **Jalkamylly** oli rakenteeltaan yksinkertaisin. Sen runkona oli huone, joka kääntyi pystyyn tuetun napatukin varassa. **Varvas-** eli **konttimylly**n ympärillä oli lisäksi kartion muotoon asetetut ”varpaat” tukemassa rakennusta. **Harakkamylly**ssä oli kiinteä alaosa, ja vain yläosa kääntyi. Siinä oli yleensä kaksi kiviparia. **Mamsellimylly**ssä liikkuvan yläosan seinärakenne oli tuettu alaosan seinään, jolloin napatukkia ei tarvittu. Tuulimyllyyn saattoi liittyä myös kotitarvesaha tai pärehöylä.((Vuorela 1975: 396; Niukkanen 2009: 55))
+{{ :wiki:tuulimylly_hirvensalmi_vihkola.jpg?250|}}Tuulimyllyjä tunnetaan neljä päätyyppiä sen mukaan, kuinka niiden siivet käännettiin ”hännästä” tuulen suuntaan. **Jalkamylly** oli rakenteeltaan yksinkertaisin. Sen runkona oli huone, joka kääntyi pystyyn tuetun napatukin varassa. **Varvas-** eli **konttimylly**n ympärillä oli lisäksi kartion muotoon asetetut ”varpaat” tukemassa rakennusta. **Harakkamylly**ssä oli kiinteä alaosa, ja vain yläosa kääntyi. Siinä oli yleensä kaksi kiviparia. **Mamsellimylly**ssä liikkuvan yläosan seinärakenne oli tuettu alaosan seinään, jolloin napatukkia ei tarvittu. Tuulimyllyyn saattoi liittyä myös kotitarvesaha tai pärehöylä.((Vuorela 1975: 396; Niukkanen 2009: 55))
 Kaikissa tuulimyllytyypeissä voima siirretään pyörivältä siipiakselilta hammasrattaiden kautta yhdelle tai useammalle kiviparille, myllynkiville. Ylempi kivi eli päällyskivi pyörii aluskiven päällä. Vilja valuu päällyskiven keskellä olevasta reiästä kivien väliin ja jauho kootaan aluskiveä ympäröivään laatikkoon eli kahnaan, josta jauhot johdetaan suppiloon tai esim. säkkiin.
@@ Rivi 20: / Rivi 20: @@
 Tuulimyllyjä tunnetaan Suomesta 1400-luvun puolivälistä alkaen. Varhaiset myllyt olivat pieniä tolppa- tai varvasmyllyjä. Harakkamylly tuli käyttöön 1600-luvulla ja mamsellimylly 1700-luvulla.((Vuorela 1975: 395–397))
 ===== Levintä =====
-Ensimmäiset, korkeilla mäillä sijaitsevat tuulimyllyt tulivat käyttöön Varsinais-Suomessa viimeistään 1400-luvun puolivälissä. Uuden ajan alussa niitä oli jo satamäärin etenkin Vakka-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla ja Oulun ympäristössä. Sisämaassa tuulimyllyt yleistyivät vasta 1800-luvulla, ja Itä-Suomessa ne jäivät harvinaisiksi. Vielä 1900-luvun alussa Suomessa oli arvioilta 20 000 tuulimyllyä. Viimeiset viljan jauhamiseen tarkoitetut tuulimyllyt rakennettiin maassamme 1930-luvulla. Tuulimyllyjen määrä väheni nopeasti parantuneiden liikenneyhteyksien ja höyry- ja sähkökäyttöisten myllyjen käyttöönoton myötä niin, että toisen maailmansodan jälkeen tuulimyllyjä oli enää viitisensataa.((Vuorela 1975: 391; Talve 1980: 48; Niukkanen 2009: 55.))
+{{ :wiki:myllynkivi_vantaa_länsimäki.jpg?250|}}Ensimmäiset, korkeilla mäillä sijaitsevat tuulimyllyt tulivat käyttöön Varsinais-Suomessa viimeistään 1400-luvun puolivälissä. Uuden ajan alussa niitä oli jo satamäärin etenkin Vakka-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla ja Oulun ympäristössä. Sisämaassa tuulimyllyt yleistyivät vasta 1800-luvulla, ja Itä-Suomessa ne jäivät harvinaisiksi. Vielä 1900-luvun alussa Suomessa oli arvioilta 20 000 tuulimyllyä. Viimeiset viljan jauhamiseen tarkoitetut tuulimyllyt rakennettiin maassamme 1930-luvulla. Tuulimyllyjen määrä väheni nopeasti parantuneiden liikenneyhteyksien ja höyry- ja sähkökäyttöisten myllyjen käyttöönoton myötä niin, että toisen maailmansodan jälkeen tuulimyllyjä oli enää viitisensataa.((Vuorela 1975: 391; Talve 1980: 48; Niukkanen 2009: 55.))
 ===== Suojelustatus =====

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Erot

Sivutyökalut