Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


Sivupalkki

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Ajankohtaista
Ohjeet
Seminaarit
Hankekuvaus
Tekijät
Yhteystiedot
Linkit
Artikkelit
Keskustelu

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Aihealueet

Työkalut

wiki:tuulimylly


Tuulimylly

Määritelmä

Viljan jauhamista varten pystytetty rakennus, jossa olevat myllynkivet saavat käyttövoimansa tuulen pyörittämästä suuresta siipirakenteesta.

Kuvaus

Tuulimyllyt on rakennettu tuulille otollisiin paikkoihin, kuten mäille, peltoaukeitten reunalle tai suurten vesistöjen ääreen. Tuulimyllyistä löytyy tietoa historiallisista lähteistä, esim. isojakoasiakirjoista ja perunkirjoista. Myllyjä on merkitty historiallisiin karttoihin 1600-luvulta lähtien. Nuoremmista tuulimyllyistä on säilynyt usein myös perimätietoa. Paikannimistö, kuten Myllymäki/Kvarnbacka, voi viitata paikalla sijainneeseen tuulimyllyyn tai sen vierellä joessa olleeseen vesimyllyyn.1)

Tuulimyllyjen paikkoja ei toistaiseksi ole inventoitu systemaattisesti. Myllystä on voinut jäädä jäljelle kiviperustuksia ja jauhinkiviä 2). Maassa saattaa olla myös jäljellä napatukin kivipesä3). Napatukin paikalla voi olla myös kuoppa. Perustus ja myllyä sitoneet painokivet voivat erottua neliömäisenä kivirakenteena tai kiviröykkiönä. Osa myllyistä näkyy kallion ja mäen laella pelkkinä ristiin asetettuina kiviriveinä. Joskus kiviä on ainoastaan ristien päissä.

Historia ja käyttö

Tuulimyllyjä tunnetaan neljä päätyyppiä sen mukaan, kuinka niiden siivet käännettiin ”hännästä” tuulen suuntaan. Jalkamylly oli rakenteeltaan yksinkertaisin. Sen runkona oli huone, joka kääntyi pystyyn tuetun napatukin varassa. Varvas- eli konttimyllyn ympärillä oli lisäksi kartion muotoon asetetut ”varpaat” tukemassa rakennusta. Harakkamyllyssä oli kiinteä alaosa, ja vain yläosa kääntyi. Siinä oli yleensä kaksi kiviparia. Mamsellimyllyssä liikkuvan yläosan seinärakenne oli tuettu alaosan seinään, jolloin napatukkia ei tarvittu. Tuulimyllyyn saattoi liittyä myös kotitarvesaha tai pärehöylä.4)

Kaikissa tuulimyllytyypeissä voima siirretään pyörivältä siipiakselilta hammasrattaiden kautta yhdelle tai useammalle kiviparille, myllynkiville. Ylempi kivi eli päällyskivi pyörii aluskiven päällä. Vilja valuu päällyskiven keskellä olevasta reiästä kivien väliin ja jauho kootaan aluskiveä ympäröivään laatikkoon eli kahnaan, josta jauhot johdetaan suppiloon tai esim. säkkiin.

Ajoitus

Tuulimyllyjä tunnetaan Suomesta 1400-luvun puolivälistä alkaen. Varhaiset myllyt olivat pieniä tolppa- tai varvasmyllyjä. Harakkamylly tuli käyttöön 1600-luvulla ja mamsellimylly 1700-luvulla.5)

Levintä

Ensimmäiset, korkeilla mäillä sijaitsevat tuulimyllyt tulivat käyttöön Varsinais-Suomessa viimeistään 1400-luvun puolivälissä. Uuden ajan alussa niitä oli jo satamäärin etenkin Vakka-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla ja Oulun ympäristössä. Sisämaassa tuulimyllyt yleistyivät vasta 1800-luvulla, ja Itä-Suomessa ne jäivät harvinaisiksi. Vielä 1900-luvun alussa Suomessa oli arvioilta 20 000 tuulimyllyä. Viimeiset viljan jauhamiseen tarkoitetut tuulimyllyt rakennettiin maassamme 1930-luvulla. Tuulimyllyjen määrä väheni nopeasti parantuneiden liikenneyhteyksien ja höyry- ja sähkökäyttöisten myllyjen käyttöönoton myötä niin, että toisen maailmansodan jälkeen tuulimyllyjä oli enää viitisensataa.6)

Suojelustatus

Vähintään noin sadan vuoden ikäiset (ohjeellinen ikäraja) tuulimyllyjen jäännökset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks.Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu, sivu 54.

Lähteet

Niukkanen, Marianna 2009. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset, tunnistaminen ja suojelu. Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3.
Talve, Ilmar 1980. Suomen kansankulttuuri. Historiallisia päälinjoja. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 355. Helsinki.
Tervonen, Päivi 1995. Kainuun tuulimyllyt. Rajamailla I 1994. Studia Historica Septentrionalia 26: 119–132.
Vuorela, Toivo 1971. Suomalainen kansankulttuuri.

Muu kirjallisuus

Hirsjärvi, Auvo & Wailes, Rex 1969. Finnish Mills. Part II Mamsel or Smock mills. The Newcomen Society Transactions 43.
Hirsjärvi, Auvo & Wailes, Rex 1969. Finnish Mills. Part III Hollow Post Mills and Part. The Newcomen Society Transactions 44.
Hirsjärvi, Auvo & Wailes, Rex 1969. Finnish Mills. Part IV Post Mills. The Newcomen Society Transactions 45.
Horn, Kirsti (toim.) 2015. Windmills in Estonia, Finland and Sweden — Sustainable Heritage Report No. 7. http://www.sustainableheritage.eu/wp-content/uploads/SustainableHeritage_ReportNo7_ISBN978-952-7075-01-2.pdf
Sirelius, U.T. 1921. Suomen kansanomaista kulttuuria II: 267–273.

Viitteet

1) Niukkanen 2009: 55; Tervonen 1994: 123
2) ks. esim. muinaisjäännösrekisteri: Loviisa Idlax Kvarnåkern 1
3) Niukkanen 2009: 55
4) Vuorela 1975: 396; Niukkanen 2009: 55
5) Vuorela 1975: 395–397
6) Vuorela 1975: 391; Talve 1980: 48; Niukkanen 2009: 55.
You could leave a comment if you were logged in.
wiki/tuulimylly.txt · Viimeksi muutettu: 2017/11/21 10:33 / Veli-Pekka Suhonen