Käyttäjän työkalut
wiki:tuulimylly
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revision Edellinen revisio Seuraava revisio | Edellinen revisio Seuraava revisio Both sides next revision | ||
|
wiki:tuulimylly [2020/04/15 14:03] Veli-Pekka Suhonen [Kuvaus] |
wiki:tuulimylly [2020/04/15 14:07] Veli-Pekka Suhonen [Suojelustatus] |
||
|---|---|---|---|
| Rivi 20: | Rivi 20: | ||
| Tuulimyllyjä tunnetaan Suomesta 1400-luvun puolivälistä alkaen. Varhaiset myllyt olivat pieniä tolppa- tai varvasmyllyjä. Harakkamylly tuli käyttöön 1600-luvulla ja mamsellimylly 1700-luvulla.((Vuorela 1975: 395–397)) | Tuulimyllyjä tunnetaan Suomesta 1400-luvun puolivälistä alkaen. Varhaiset myllyt olivat pieniä tolppa- tai varvasmyllyjä. Harakkamylly tuli käyttöön 1600-luvulla ja mamsellimylly 1700-luvulla.((Vuorela 1975: 395–397)) | ||
| ===== Levintä ===== | ===== Levintä ===== | ||
| - | {{ :wiki:myllynkivi_vantaa_länsimäki.jpg?250|}}Ensimmäiset, korkeilla mäillä sijaitsevat tuulimyllyt tulivat käyttöön Varsinais-Suomessa viimeistään 1400-luvun puolivälissä. Uuden ajan alussa niitä oli jo satamäärin etenkin Vakka-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla ja Oulun ympäristössä. Sisämaassa tuulimyllyt yleistyivät vasta 1800-luvulla, ja Itä-Suomessa ne jäivät harvinaisiksi. Vielä 1900-luvun alussa Suomessa oli arvioilta 20 000 tuulimyllyä. Viimeiset viljan jauhamiseen tarkoitetut tuulimyllyt rakennettiin maassamme 1930-luvulla. Tuulimyllyjen määrä väheni nopeasti parantuneiden liikenneyhteyksien ja höyry- ja sähkökäyttöisten myllyjen käyttöönoton myötä niin, että toisen maailmansodan jälkeen tuulimyllyjä oli enää viitisensataa.((Vuorela 1975: 391; Talve 1980: 48; Niukkanen 2009: 55.)) | + | {{ :wiki:myllynkivi_vantaa_länsimäki.jpg?250|}}Ensimmäiset, korkeilla mäillä sijaitsevat tuulimyllyt tulivat käyttöön Varsinais-Suomessa viimeistään 1400-luvun puolivälissä. Uuden ajan alussa niitä oli jo satamäärin etenkin Vakka-Suomessa, Etelä-Pohjanmaalla ja Oulun ympäristössä. Sisämaassa tuulimyllyt yleistyivät vasta 1800-luvulla, ja Itä-Suomessa ne jäivät harvinaisiksi. Vielä 1900-luvun alussa Suomessa oli arvioilta 20 000 tuulimyllyä. Viimeiset viljan jauhamiseen tarkoitetut tuulimyllyt rakennettiin maassamme 1930-luvulla. Tuulimyllyjen määrä väheni nopeasti parantuneiden liikenneyhteyksien ja höyry- ja sähkökäyttöisten myllyjen käyttöönoton myötä niin, että toisen maailmansodan jälkeen tuulimyllyjä oli enää viitisensataa.((Vuorela 1975: 391; Talve 1980: 48; Niukkanen 2009: 55.)) |
| ===== Suojelustatus ===== | ===== Suojelustatus ===== | ||
| - | Vähintään noin sadan vuoden ikäiset (ohjeellinen ikäraja) tuulimyllyjen jäännökset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks.[[http://www.nba.fi/fi/File/685/rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu]], sivu 54. | + | Vähintään noin sadan vuoden ikäiset (ohjeellinen ikäraja) tuulimyllyjen jäännökset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. |
| ===== Lähteet ===== | ===== Lähteet ===== | ||
wiki/tuulimylly.txt · Viimeksi muutettu: 2023/02/17 15:55 / Helena Ranta