Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:väijytyspaikka

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
Viimeisin revisio Both sides next revision
wiki:väijytyspaikka [2017/04/03 19:06]
Helena Ranta [Kuvaus]
wiki:väijytyspaikka [2017/05/16 14:56]
Helena Ranta [Kuvaus]
Rivi 4: Rivi 4:
 {{:​wiki:​väijytyspaikka__oardujavri.jpg?​450|}} {{:​wiki:​väijytyspaikka__oardujavri.jpg?​450|}}
 ===== Määritelmä ===== ===== Määritelmä =====
-Pohjois-Suomessa tavallisesti peurojen kulkureittien varrelle tai muutoin sopivaan metsästyspaikkaan rakennettu kivistä ​valmistettu ​näkösuojia, jonka takana metsästäjät ovat piilotelleet peuroja tai lintuja pyytäessään.+Kivistä ​valmistettu ​näkösuoja, jonka takana metsästäjät ovat piilotelleet peuroja tai lintuja pyytäessään
 ===== Kuvaus ===== ===== Kuvaus =====
-Väijytyspaikka (vuođgŋinsadji ​PS) on tavallisesti kivistä rakennettu puolikaaren muotoinen rakenne. Puolikaari on saatettu rakentaa rinteeseen tai mäen päälle siten, että kaaren avoin sivu on kohti ylärinnettä ja suljettu sivu kohti alarinnettä,​ kohti pyydettäviä eläimiä.+ 
 +Väijytyspaikka (ps //vuođgŋinsadji//) on tavallisesti kivistä rakennettu puolikaaren muotoinen rakenne. Puolikaari on saatettu rakentaa rinteeseen tai mäen päälle siten, että kaaren avoin sivu on kohti ylärinnettä ja suljettu sivu kohti alarinnettä,​ kohti pyydettäviä eläimiä
 + 
 +Väijytyspaikkoja on rakennettu peurojen kulkureittien varrelle tai muutoin sopivaan metsästyspaikkaan.
 ===== Historia ja käyttö ===== ===== Historia ja käyttö =====
-Suomessa on tiedossa vain yksi väijytyspaikka,​ Utsjoki ​Keädgejohka, eikä sitä ole tutkittu arkeologisesti. Pohjois-Norjasta ja myös Etelä-Norjan tunturialueelta niitä ​sen sijaan on paljon. Niitä on käytetty eläinten, lähinnä peurojen ja myös mahdollisesti ​vesilintujenmetsästämiseen. Metsästäjä on odottanut väijyntäpaikassa sopivaa hetkeä iskeä eläimeen.+Suomessa on tiedossa vain yksi väijytyspaikka,​ Utsjoki ​Geađgejohka, eikä sitä ole tutkittu arkeologisesti. ​Sen sijaan ​Pohjois-Norjasta ja Etelä-Norjan tunturialueelta niitä ​tunnetaan ​paljon ​mm. Tenonlaakson Gollevárrista. Niitä on käytetty eläinten, lähinnä peurojen ja vesilintujen metsästämiseen. Metsästäjä on odottanut väijyntäpaikassa sopivaa hetkeä iskeä eläimeen.((Schanche & Schanche 2014; Vorren 1998)) ​
 ===== Ajoitus ===== ===== Ajoitus =====
-Ajoitus on epävarma, mutta todennäköisesti ​ne ajoittuvat historialliselle ajalle.+Ajoitus on epävarma, mutta todennäköisesti ​väijytyspaikat ​ajoittuvat historialliselle ajalle.
 ===== Levintä ===== ===== Levintä =====
 Suomen pohjoisimmat osat, Norjassa niitä tunnetaan Ruijan rannikkoalueelta ja Hardangerviddan ylänköalueelta. Suomen pohjoisimmat osat, Norjassa niitä tunnetaan Ruijan rannikkoalueelta ja Hardangerviddan ylänköalueelta.
Rivi 16: Rivi 19:
 Vähintään sadan vuoden ikäiset (ohjeellinen ikäraja) väijytyspaikat ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks. [[http://​www.nba.fi/​fi/​File/​685/​rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu,​]] sivu 51. Vähintään sadan vuoden ikäiset (ohjeellinen ikäraja) väijytyspaikat ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks. [[http://​www.nba.fi/​fi/​File/​685/​rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu,​]] sivu 51.
 ===== Lähteet ===== ===== Lähteet =====
 +**Schanche, Audhild & Schanche, Kjersti** 2014. Jakt och fangst i eldre tid. Julkaisussa //Ottar// 302. 2014:4: 14–222. Tromsø museum.
 +**Vorren, Ørnulf** 1998. //​Villreinfangst i Varanger fram til 1600-1700 årene//. Nordkalott-Forlaget.
  
 ===== Muu kirjallisuus ===== ===== Muu kirjallisuus =====
 +**Hansen, Lars Ivar & Olsen, Bjørnar** 2004. //Samenes Historie fram til 1750//. Cappelen Akademisk Forlag, Oslo.
 +**Hansen, Lars Ivar & Olsen, Bjørnar** 2014. //Hunters in Transition. An Outline of Early Sámi History.// The Northern World. North Europe and the Baltic c. 400–21700 AD. Peoples, Economics and Cultures. Volume 63. Leiden. Boston.
  
 ===== Viitteet ===== ===== Viitteet =====
 ~~DISCUSSION~~ ~~DISCUSSION~~
  
wiki/väijytyspaikka.txt · Viimeksi muutettu: 2019/02/07 19:23 / Helena Ranta