Käyttäjän työkalut
wiki:vedenalainen-estevarustus
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revision Edellinen revisio Seuraava revisio | Edellinen revisio | ||
|
wiki:vedenalainen-estevarustus [2019/12/27 11:29] Veli-Pekka Suhonen [Suojelustatus] |
wiki:vedenalainen-estevarustus [2022/09/05 09:26] (nykyinen) Helena Ranta [Muu kirjallisuus] |
||
|---|---|---|---|
| Rivi 7: | Rivi 7: | ||
| ===== Määritelmä ===== | ===== Määritelmä ===== | ||
| keskiaikaisen saari- tai niemilinnan ympärille veteen rakennettu este | keskiaikaisen saari- tai niemilinnan ympärille veteen rakennettu este | ||
| + | |||
| + | Linnoitusten ympärillä oleville vesireiteille 1700- ja 1800-luvuilla rakennettu este. | ||
| Rivi 14: | Rivi 16: | ||
| Rannan ja esteen väliin jäänyt tila vastasi funktioltaan vesi- ja kuivahautaa eli sen tarkoitus oli pitää vihollinen etäällä linnan varsinaisista varustuksista. Haudat ja vedenalaiset paaluvarustukset saattoivat muodostaa niemi- tai saarilinnaa kiertävän yhtenäisen kehän. Tällainen linna on esimerkiksi Sipoon Sibbesborg. Talvisin niemi- ja saarilinnojen ympärille voitiin hakata avanto, josta saadut jäät koottiin linnan puolelle valliksi. Joidenkin tietojen mukaan vettä on saatettu pitää sulana suolan avulla.((Lovén 1996: 30–31; Suhonen 2000)) | Rannan ja esteen väliin jäänyt tila vastasi funktioltaan vesi- ja kuivahautaa eli sen tarkoitus oli pitää vihollinen etäällä linnan varsinaisista varustuksista. Haudat ja vedenalaiset paaluvarustukset saattoivat muodostaa niemi- tai saarilinnaa kiertävän yhtenäisen kehän. Tällainen linna on esimerkiksi Sipoon Sibbesborg. Talvisin niemi- ja saarilinnojen ympärille voitiin hakata avanto, josta saadut jäät koottiin linnan puolelle valliksi. Joidenkin tietojen mukaan vettä on saatettu pitää sulana suolan avulla.((Lovén 1996: 30–31; Suhonen 2000)) | ||
| + | |||
| + | 1700- ja 1800-lukujen linnoitusten lähivesissä saattaa olla väyläesteinä paalutuksia, hirsiarkkuja, kettinkejä ja upotettuja laivoja. | ||
| + | |||
| Rivi 19: | Rivi 24: | ||
| Nykyisen Ruotsin alueella on rakennettu puuesteitä jo viikinkiajalla katkaisemaan vesireittejä. Keskiaikaisen Ruotsin vanhin tunnettu linnaan liittynyt vedenalainen paaluvarustus on Axvallista ja se on ajoitettu dendrokronologisesti vuoden 1288 tienoille. Vanhin Suomesta löydetty paaluvarustus on 1300-luvun lopusta, Porvoon Husholmenin linnasta. Valtakunnan Suomen puolen linnoista [[wiki:paaluvarustus|paaluvarustuksia]] tunnetaan lisäksi Kastelholmasta (1400-luvun loppu), Raaseporista (1400-luvun alkupuoli), Kuusistosta ja Sipoon Sibbesborgista. Lisäksi 1300-luvun jälkipuoliskolla toimineeseen Eurajoen Liinmaahan (Vreghdenborg) liittyy vedessä ollut kivivalli, joka on toiminut joko paalutuksen perustuksena tai linnan sataman aallonmurtajana. Kivillä täytettyjä [[wiki:hirsiarkku|hirsiarkkuja]] tunnetaan Hiittisten Högholmenilta ja Porvoon Husholmenilta. Högholmenin rakenteet on tulkittu satamaksi, mutta kyseessä saattavat olla myös estepuomien perustukset.((Alopaeus 1996: 9–12; Lovén 1996: 30–31; Suhonen 2000.)) | Nykyisen Ruotsin alueella on rakennettu puuesteitä jo viikinkiajalla katkaisemaan vesireittejä. Keskiaikaisen Ruotsin vanhin tunnettu linnaan liittynyt vedenalainen paaluvarustus on Axvallista ja se on ajoitettu dendrokronologisesti vuoden 1288 tienoille. Vanhin Suomesta löydetty paaluvarustus on 1300-luvun lopusta, Porvoon Husholmenin linnasta. Valtakunnan Suomen puolen linnoista [[wiki:paaluvarustus|paaluvarustuksia]] tunnetaan lisäksi Kastelholmasta (1400-luvun loppu), Raaseporista (1400-luvun alkupuoli), Kuusistosta ja Sipoon Sibbesborgista. Lisäksi 1300-luvun jälkipuoliskolla toimineeseen Eurajoen Liinmaahan (Vreghdenborg) liittyy vedessä ollut kivivalli, joka on toiminut joko paalutuksen perustuksena tai linnan sataman aallonmurtajana. Kivillä täytettyjä [[wiki:hirsiarkku|hirsiarkkuja]] tunnetaan Hiittisten Högholmenilta ja Porvoon Husholmenilta. Högholmenin rakenteet on tulkittu satamaksi, mutta kyseessä saattavat olla myös estepuomien perustukset.((Alopaeus 1996: 9–12; Lovén 1996: 30–31; Suhonen 2000.)) | ||
| + | |||
| + | Linnoitusten läheisiä vesireittejä katkaistiin 1700- ja 1800-luvuilla paalutuksin, hirsiarkuin, kettingein ja upottamalla laivoja (esim. Suomenlinnan ympäristö). | ||
| ===== Ajoitus ===== | ===== Ajoitus ===== | ||
| - | Keskiaika | + | Keskiaika, 1700- ja 1800-luvut |
| ===== Levintä ===== | ===== Levintä ===== | ||
| - | Suomen keskiaikaiset linnat | + | Suomen keskiaikaiset linnat, 1700- ja 1800-linnoitusten lähitienoot. |
| ===== Suojelustatus ===== | ===== Suojelustatus ===== | ||
| Rivi 50: | Rivi 57: | ||
| ===== Muu kirjallisuus ===== | ===== Muu kirjallisuus ===== | ||
| - | **Knuutinen, Tarja & Kivikero, Hanna & Terävä, Elina & Holappa, Maija** 2017. Changing coastal landscapes: Shore displacement and the strategies for defence and subsistence of the medieval Raseborg Castle. Julkaisussa Kouki, Paula & Kirkinen, Tuija (toim.): //Current research in Finnish landscape archaeology.// MASF 6. Suomen arkeologinen seura, Helsinki. (Tulossa) | + | **Knuutinen, Tarja & Kivikero, Hanna & Terävä, Elina & Holappa, Maija** 2018. Changing coastal landscapes: Shore displacement and the strategies for defence and subsistence of the medieval Raseborg Castle. Julkaisussa Kouki, Paula & Kirkinen, Tuija (toim.): //Current research in Finnish landscape archaeology.// Monographs of the Archaeological Society of Finland 6. Suomen arkeologinen seura, Helsinki. |
| ===== Viitteet ===== | ===== Viitteet ===== | ||
| ~~DISCUSSION~~ | ~~DISCUSSION~~ | ||
wiki/vedenalainen-estevarustus.1577438945.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2019/12/27 11:29 / Veli-Pekka Suhonen