Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


Sivupalkki

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Ajankohtaista
Ohjeet
Seminaarit
Hankekuvaus
Tekijät
Yhteystiedot
Linkit
Artikkelit
Keskustelu

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Aihealueet

Työkalut

wiki:vedenalainen-estevarustus


Vedenalainen estevarustus

Määritelmä

Keskiaikaisen saari- tai niemilinnan ympärille veteen rakennettu vino- tai pystypaaluista, kivistä tai kivillä täytetyistä hirsiarkuista koostuva este

Kuvaus

Saarilla ja niemillä sijaitseviin keskiaikaisiin linnoihin on usein kuulunut veteen esteeksi rakennettuja puomeja, ketjuja, pysty- ja vinopuupaalutuksia ja kivillä täytettyjä hirsiarkkuja. Ne erottuvat veden alla yhtenäisinä paaluriveinä ja kivilatomuksina. Keskiaikaista linnaa ovat saattaneet kiertää moninkertaiset paaluvarustukset, joiden tarkoitus on ollut estää vesitse linnasaareen tai niemeen tapahtuva maihinnousu. Osa näistä rakenteista on maankohoamisen vuoksi nykyään kuivalla maalla tai maan alla.1)

Rannan ja esteen väliin jäänyt tila vastasi funktioltaan vesi- ja kuivahautaa eli sen tarkoitus oli pitää vihollinen etäällä linnan varsinaisista varustuksista. Haudat ja vedenalaiset paaluvarustukset saattoivat muodostaa niemi- tai saarilinnaa kiertävän yhtenäisen kehän. Tällainen linna on esimerkiksi Sipoon Sibbesborg. Talvisin niemi- ja saarilinnojen ympärille voitiin hakata avanto, josta saadut jäät koottiin linnan puolelle valliksi. Joidenkin tietojen mukaan vettä on saatettu pitää sulana suolan avulla.2)

Historia ja käyttö

Nykyisen Ruotsin alueella on rakennettu puuesteitä jo viikinkiajalla katkaisemaan vesireittejä. Keskiaikaisen Ruotsin vanhin tunnettu linnaan liittynyt vedenalainen paaluvarustus on Axvallista ja se on ajoitettu dendrokronologisesti vuoden 1288 tienoille. Vanhin Suomesta löydetty paaluvarustus on 1300-luvun lopusta, Porvoon Husholmenin linnasta. Valtakunnan Suomen puolen linnoista paaluvarustuksia tunnetaan lisäksi Kastelholmasta (1400-luvun loppu), Raaseporista (1400-luvun alkupuoli), Kuusistosta ja Sipoon Sibbesborgista. Lisäksi 1300-luvun jälkipuoliskolla toimineeseen Eurajoen Liinmaahan (Vreghdenborg) liittyy vedessä ollut kivivalli, joka on toiminut joko paalutuksen perustuksena tai linnan sataman aallonmurtajana. Kivillä täytettyjä hirsiarkkuja tunnetaan Hiittisten Högholmenilta ja Porvoon Husholmenilta. Högholmenin rakenteet on tulkittu satamaksi, mutta kyseessä saattavat olla myös estepuomien perustukset.3)

Ajoitus

Keskiaika

Levintä

Suomen keskiaikaiset linnat

Suojelustatus

Vedenalaiset estevarustukset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä (ohjeellinen ikäraja 100 vuotta). Ks. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu, sivu 87.

Lähteet

Alopaeus, Harry 1980. Raportti Raaseporin linnan uloimpien varustuksien tutkimuksista nykyisen joen alueella. Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa.
Alopaeus, Harry 1984. Raaseporin linnan uloimmat puolustusvarustukset sekä muita viimeaikaisia huomioita vastaavanlaisista paalutuksista = Raseborgs yttre försvarsverk samt nyare rön om liknande pålverk. Julkaisussa Brusila, Heljä & Drake, Knut & Mikola, Eeva (toim.): Historiallisen ajan arkeologia Suomessa = Den historiska tidens arkeologi i Finland. Turun maakuntamuseo. Raportteja 6.
Alopaeus, Harry 1994. Kuusiston linnan vesivarustukset. Julkaisussa Suna, Antti (toim.): Kuusiston linna: tutkimuksia 1985–1993. Museoviraston rakennushistorian osaston raportteja 8. Museovirasto, Helsinki.
Alopaeus, Harry 1996. Some finds of underwater barriers in Sweden and Finland. Julkaisussa Josephson, Magnus & Mogren, Mats (toim.): Castella Maris Baltici II. Archaeologia Medii Aevi Finlandiae 2. Nyköping, Södermanlands museums förlag.
Alopaeus, Harry 2015. Den yttersta spärren – Vad berättar medeltidens farledspärrar om räckvidden på den vapen som användes i borgarna? Julkaisussa von Arbin, Staffan & Nymoen, Pål & Hedlund Stylegar, Frans-Arne & Sylvester, Morten & Gutehall, Anders & Skanse, Peter (toim.): Tjop, tjop! Vänbok till Christer Westerdahl med anledning av hans 70-årsdag den 13 November 2015: 27–33. Skärhamn.
Lovén, Christian 1996. Medeltida borgar och befästningar i det medeltida Sverige. Kungl. Vitterhets Historie och Antikvitets Akademiens Handlingar. Antigveriska serien 40. Motala.
Palamartz, Piotr 2004. Kastelholms slott, från medeltida borg till byggnadsminne. Ålands ladskapsstyrelse, museibyrån.
Suhonen, V.-P. 2000. Porvoon Husholmenin keskiaikaisen linnan vedenalainen paaluvarustus. Julkaisussa Knapas, Marja Terttu (toim.): Muistomerkki. Puusta perinnöksi, juhlakirja Pekka Kärjelle 16.4.2000: 166–173. Museovirasto, Jyväskylä.
Uotila, Kari 1998. Medieval outer baileys in Finland, with special reference to Turku Castle. Archaeologia Medii Aevi Finlandiae III.
Wefvar, J.E. 1879. Fornlemningar i Raseborgs vestra härad. Julkaisussa Berättelser öfver Finlands fornlemningar. Utgifna af Finska fornminnesföreningen. 4. Öfverdryck ur Finska fornminnesföreningens tidskrift 4: 1–83.

Muu kirjallisuus

Knuutinen, Tarja & Kivikero, Hanna & Terävä, Elina & Holappa, Maija 2017. Changing coastal landscapes: Shore displacement and the strategies for defence and subsistence of the medieval Raseborg Castle. Julkaisussa Kouki, Paula & Kirkinen, Tuija (toim.): Current research in Finnish landscape archaeology. MASF 6. Suomen arkeologinen seura, Helsinki. (Tulossa)

Viitteet

1) ks. esim. Alopaeus 1980; 1994: 101; 1996: 9–12; Lovén 1996: 30–31; Wefvar 1879: 27.
2) Lovén 1996: 30–31; Suhonen 2000
3) Alopaeus 1996: 9–12; Lovén 1996: 30–31; Suhonen 2000.
You could leave a comment if you were logged in.
wiki/vedenalainen-estevarustus.txt · Viimeksi muutettu: 2017/05/11 10:58 / Helena Ranta