Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:viljelyröykkiö

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
Seuraava revisio Both sides next revision
wiki:viljelyröykkiö [2017/04/12 14:21]
Helena Ranta [Historia ja käyttö]
wiki:viljelyröykkiö [2017/04/12 14:23]
Helena Ranta [Historia ja käyttö]
Rivi 19: Rivi 19:
 ===== Historia ja käyttö ===== ===== Historia ja käyttö =====
  
-Pääosa metsissä ja peltojen laidoilla näkyvistä viljelyröykkiöistä liittyy viimeistään rautakauden lopulla alkaneeseen kylänmuodostukseen ja laajamittaiseen peltoviljelyyn ja kaskeamiseen. Viljelyröykkiöitä on kuitenkin ollut Suomessa todennäköisesti niin kauan kuin peltoja on raivattu. Maatalouskulttuuri levisi Suomeen kivikauden lopulla, mutta vakiintui varsinaisesti vasta pronssikaudella((Halinen 2015: 69–70)). Suomen vanhin tunnettu muinaispelto ajoittuu esiroomalaiselle ajalle((Raninen & Wessman 2015: 223.)) ​+Pääosa metsissä ja peltojen laidoilla näkyvistä viljelyröykkiöistä liittyy viimeistään rautakauden lopulla alkaneeseen kylänmuodostukseen ja laajamittaiseen peltoviljelyyn ja kaskeamiseen. Viljelyröykkiöitä on kuitenkin ollut Suomessa todennäköisesti niin kauan kuin peltoja on raivattu. Maatalouskulttuuri levisi Suomeen kivikauden lopulla, mutta vakiintui varsinaisesti vasta pronssikaudella((Halinen 2015: 69–70)). Suomen vanhin tunnettu muinaispelto ajoittuu esiroomalaiselle ajalle((Raninen & Wessman 2015: 223.))
  
 Kaskiviljelymenetelmä tunnettiin jo esihistoriallisella ajalla. Polttoa harjoitettiin kylien lähistöllä rintapeltojen reuna-alueilla,​ takamailla sekä kaukokaskina,​ jotka saattoivat sijaita erämaassa hyvinkin etäällä varsinaisesta asuinpaikasta. Kaskeamisella oli tärkeä osa erityisesti Savon asuttamisessa myöhäiskeskiajalla. Ruotsin hallinto alkoi suhtautua karsaasti kaskeamiseen jo 1600-luvun lopussa, sillä puuta tarvittiin runsaasti ruukkiteollisuuden hiilitarpeiksi,​ sahatavaraksi ja tervanpolttoon. Elinkeinosta luovuttiin pääasiassa 1800-luvun kuluessa, mutta Savossa lopullisesti vasta 1900-luvun puolivälissä. Viimeisimpänä käytössä olleet kaskimaat erottaa paikalla kasvavasta komeasta koivikosta. Kaskimaita on myös merkitty mm. kylien isojakokarttoihin.((Niukkanen 2009: 44–45)) Kaskiviljelymenetelmä tunnettiin jo esihistoriallisella ajalla. Polttoa harjoitettiin kylien lähistöllä rintapeltojen reuna-alueilla,​ takamailla sekä kaukokaskina,​ jotka saattoivat sijaita erämaassa hyvinkin etäällä varsinaisesta asuinpaikasta. Kaskeamisella oli tärkeä osa erityisesti Savon asuttamisessa myöhäiskeskiajalla. Ruotsin hallinto alkoi suhtautua karsaasti kaskeamiseen jo 1600-luvun lopussa, sillä puuta tarvittiin runsaasti ruukkiteollisuuden hiilitarpeiksi,​ sahatavaraksi ja tervanpolttoon. Elinkeinosta luovuttiin pääasiassa 1800-luvun kuluessa, mutta Savossa lopullisesti vasta 1900-luvun puolivälissä. Viimeisimpänä käytössä olleet kaskimaat erottaa paikalla kasvavasta komeasta koivikosta. Kaskimaita on myös merkitty mm. kylien isojakokarttoihin.((Niukkanen 2009: 44–45))
Rivi 40: Rivi 40:
 **Niukkanen,​ Marianna** 2009. //​Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset,​ tunnistaminen ja suojelu//. Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3.  **Niukkanen,​ Marianna** 2009. //​Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset,​ tunnistaminen ja suojelu//. Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3. 
 **Raninen, Sami & Wessman, Anna** 2015. Rautakausi. Julkaisussa Haggrén, Georg & Halinen, Petri & Lavento, Mika & Raninen, Sami & Wessman, Anna: //​Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoriaa kivikaudelta keskiajalle//:​ 215–365. Gaudeamus. **Raninen, Sami & Wessman, Anna** 2015. Rautakausi. Julkaisussa Haggrén, Georg & Halinen, Petri & Lavento, Mika & Raninen, Sami & Wessman, Anna: //​Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoriaa kivikaudelta keskiajalle//:​ 215–365. Gaudeamus.
-**Taivainen,​ Jouni** 2010. Kaskiajan muistoja hämäläismetsissä. Julkaisussa Hirvilammi, Juha (toim.): //Varhainen viljely Suomessa//: 159–178. Suomen maatalousmuseo SarkaLoimaa.+**Taivainen,​ Jouni** 2010. Kaskiajan muistoja hämäläismetsissä. Julkaisussa Hirvilammi, Juha (toim.): //Varhainen viljely Suomessa//: 159–178. Suomen maatalousmuseo SarkaLoimaa.
  
  
wiki/viljelyröykkiö.txt · Viimeksi muutettu: 2019/02/07 19:27 / Helena Ranta