Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


Sivupalkki

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Ajankohtaista
Ohjeet
Seminaarit
Hankekuvaus
Tekijät
Yhteystiedot
Linkit
Artikkelit
Keskustelu

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Aihealueet

Työkalut

wiki:viljelyröykkiö


Viljelyröykkiö

Määritelmä

Pellon tai kasken raivauksen yhteydessä koottu kiviröykkiö

Kuvaus

Käytöstä jääneistä pelloista ja kaskimaista on usein muistona niiden raivauksessa syntyneitä kiviröykkiöitä eli viljely- tai peltoraunioita. Viljelyraunioita löytyy yleisesti arkeologisissa inventoinneissa. Niitä on tutkittu kuitenkin niin vähän, että luokittelua eri tyyppisiin röykkiöihin ei ole mahdollista tehdä. Ruotsissa peltoraunioiden kronologia on pääpiirteissään seuraava1): 1) 1900-luku: koneellisesti kasatut peltorauniot; 2) 1700–1900-luku: vetoeläinten avulla kasatut peltorauniot ja 3) 1800-luku ja sitä ennen: käsivoimin kasatut peltorauniot.

Kaskialueiden viljelyröykkiöt voivat olla taidokkaasti ladottuja. Ne ovat yleensä sammaloituneita ja ladottu pelkästään kivistä, joskus maakivien ympärille tai päälle. Muodoltaan röykkiöt ovat yleensä pyöreähköjä, mutta myös muita muotoja esiintyy. Maaperä viljelyröykkiöiden välisellä alueella saattaa olla huomattavan tasainen ja kivetön, mikä kertoo maanmuokkauksesta.2) Kaskialueiden viljelyröykkiöt voivat olla myös maansekaisia jolloin ne saattavat erehdyttävästi näyttää rautakautisilta hautaröykkiöiltä. Kaskiviljelyalueiden tutkimuksissa on röykkiöiden välisiltä tasaisilta alueilta löydetty myös fossiilisia auranjälkiä, joten kaskiviljely- ja peltoviljelyalueen erottaminen toisistaan voi olla vaikeaa.3)

Osa raivatuista kivistä saatettiin sijoittaa reunustamaan viljeltävää alaa joko kiviaitana tai epämääräisempänä kivimuodostelmana, jonka päällä on todennäköisesti ollut puinen aita. Kiviä on kerätty myös luontaisiin painaumiin ”salaojitukseksi”.4)

Historia ja käyttö

Pääosa metsissä ja peltojen laidoilla näkyvistä viljelyröykkiöistä liittyy viimeistään rautakauden lopulla alkaneeseen kylänmuodostukseen ja laajamittaiseen peltoviljelyyn ja kaskeamiseen. Viljelyröykkiöitä on kuitenkin ollut Suomessa todennäköisesti niin kauan kuin peltoja on raivattu. Maatalouskulttuuri levisi Suomeen kivikauden lopulla, mutta vakiintui varsinaisesti vasta pronssikaudella5). Suomen vanhin tunnettu muinaispelto ajoittuu esiroomalaiselle ajalle6).

Kaskiviljelymenetelmä tunnettiin jo esihistoriallisella ajalla. Polttoa harjoitettiin kylien lähistöllä rintapeltojen reuna-alueilla, takamailla sekä kaukokaskina, jotka saattoivat sijaita erämaassa hyvinkin etäällä varsinaisesta asuinpaikasta. Kaskeamisella oli tärkeä osa erityisesti Savon asuttamisessa myöhäiskeskiajalla. Ruotsin hallinto alkoi suhtautua karsaasti kaskeamiseen jo 1600-luvun lopussa, sillä puuta tarvittiin runsaasti ruukkiteollisuuden hiilitarpeiksi, sahatavaraksi ja tervanpolttoon. Elinkeinosta luovuttiin pääasiassa 1800-luvun kuluessa, mutta Savossa lopullisesti vasta 1900-luvun puolivälissä. Viimeisimpänä käytössä olleet kaskimaat erottaa paikalla kasvavasta komeasta koivikosta. Kaskimaita on myös merkitty mm. kylien isojakokarttoihin.7)

Ajoitus

Esihistoria – nykyaika

Levintä

Koko Suomi

Suojelustatus

Kaskiröykkiöt ja -röykkiöalueet kiviaitoineen, säilytyskuoppineen ja muine jäännöksineen ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu, sivu 45.
Peltoviljelyyn liittyvät viljelyröykkiöt, joiden yhteys nykyviljelyyn on katkennut noin sata vuotta sitten, ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu, sivu 50.

Lähteet

Gren, Leif 1997. Fossil åkermark. Julkaisussa Fornlämningar i Sverige 1. Riksantikvarireämbetet.
Halinen, Petri 2015. Kivikausi. Julkaisussa Haggrén, Georg & Halinen, Petri & Lavento, Mika & Raninen, Sami & Wessman, Anna: Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoriaa kivikaudelta keskiajalle: 19–121. Gaudeamus.
Niukkanen, Marianna 2009. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset, tunnistaminen ja suojelu. Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3.
Raninen, Sami & Wessman, Anna 2015. Rautakausi. Julkaisussa Haggrén, Georg & Halinen, Petri & Lavento, Mika & Raninen, Sami & Wessman, Anna: Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoriaa kivikaudelta keskiajalle: 215–365. Gaudeamus.
Taivainen, Jouni 2010. Kaskiajan muistoja hämäläismetsissä. Julkaisussa Hirvilammi, Juha (toim.): Varhainen viljely Suomessa: 159–178. Suomen maatalousmuseo Sarka, Loimaa.

Muu kirjallisuus

Viitteet

1) Gren 1997: 99
2) , 4) , 7) Niukkanen 2009: 44–45
3) Taivainen 2010: 163–168
5) Halinen 2015: 69–70
6) Raninen & Wessman 2015: 223.
You could leave a comment if you were logged in.
wiki/viljelyröykkiö.txt · Viimeksi muutettu: 2017/05/17 14:16 / Veli-Pekka Suhonen