Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Tämä sivu on vain luettavissa. Voit katsoa sen lähdekoodia, mutta et muuttaa sitä. Kysy ylläpitäjältä jos pidät tätä estoa virheellisenä.
{{tag> wiki:luokka:elinkeinot wiki:luokka:maatalouselinkeinot}}

====== Viljelyröykkiö ======
{{:wiki:viljelyröykkiö_vieremä_kiikkumäki.jpg?450|}}
 ===== Määritelmä =====

Pellon tai kasken raivauksen yhteydessä koottu kiviröykkiö


===== Kuvaus =====

Käytöstä jääneistä pelloista ja kaskimaista on usein muistona niiden raivauksessa syntyneitä kiviröykkiöitä eli viljely- tai peltoraunioita. Viljelyraunioita löytyy yleisesti arkeologisissa inventoinneissa. Niitä on tutkittu kuitenkin niin vähän, että luokittelua eri tyyppisiin röykkiöihin ei ole mahdollista tehdä. Ruotsissa peltoraunioiden kronologia on pääpiirteissään seuraava((Gren 1997: 99)): 1900-luku: koneellisesti kasatut peltorauniot; 1700–1900-luku: vetoeläinten avulla kasatut peltorauniot ja 3) 1800-luku ja sitä ennen: käsivoimin kasatut peltorauniot.

{{ :wiki:kaskiröykkiö_kaavi_telkkämäki.jpg?300|}}Kaskialueiden viljelyröykkiöt voivat olla taidokkaasti ladottuja. Ne ovat yleensä sammaloituneita ja ladottu pelkästään kivistä, joskus maakivien ympärille tai päälle. Muodoltaan röykkiöt ovat yleensä pyöreähköjä, mutta myös muita muotoja esiintyy. Maaperä viljelyröykkiöiden välisellä alueella saattaa olla huomattavan tasainen ja kivetön, mikä kertoo maanmuokkauksesta.((Niukkanen 2009: 44–45)) Kaskialueiden viljelyröykkiöt voivat olla myös maansekaisia jolloin ne saattavat erehdyttävästi näyttää rautakautisilta hautaröykkiöiltä. Kaskiviljelyalueiden tutkimuksissa on röykkiöiden välisiltä tasaisilta alueilta löydetty myös fossiilisia auranjälkiä, joten kaskiviljely- ja peltoviljelyalueen erottaminen toisistaan voi olla vaikeaa.((Taivainen 2010: 163–168))

Osa raivatuista kivistä saatettiin sijoittaa reunustamaan viljeltävää alaa joko kiviaitana tai epämääräisempänä kivimuodostelmana, jonka päällä on todennäköisesti ollut puinen aita. Kiviä on kerätty myös luontaisiin painaumiin ”salaojitukseksi”.((Niukkanen 2009: 44–45))


===== Historia ja käyttö =====

Pääosa metsissä ja peltojen laidoilla näkyvistä viljelyröykkiöistä liittyy viimeistään rautakauden lopulla alkaneeseen kylänmuodostukseen ja laajamittaiseen peltoviljelyyn ja kaskeamiseen. Viljelyröykkiöitä on kuitenkin ollut Suomessa todennäköisesti niin kauan peltoja on raivattu. Maatalouskulttuuri levisi Suomeen kivikauden lopulla, mutta vakiintui varsinaisesti vasta pronssikaudella((Halinen 2015: 69–70)). Suomen vanhin tunnettu muinaispelto ajoittuu esiroomalaiselle ajalle((Raninen & Wessman 2015: 223.)) 

Kaskiviljelymenetelmä tunnettiin jo esihistoriallisella ajalla. Polttoa harjoitettiin kylien lähistöllä rintapeltojen reuna-alueilla, takamailla sekä kaukokaskina, jotka saattoivat sijaita erämaassa hyvinkin etäällä varsinaisesta asuinpaikasta. Kaskeamisella oli tärkeä osa erityisesti Savon asuttamisessa myöhäiskeskiajalla. Ruotsin hallinto alkoi suhtautua karsaasti kaskeamiseen jo 1600-luvun lopussa, sillä puuta tarvittiin runsaasti ruukkiteollisuuden hiilitarpeiksi, sahatavaraksi ja tervanpolttoon. Elinkeinosta luovuttiin pääasiassa 1800-luvun kuluessa, mutta Savossa lopullisesti vasta 1900-luvun puolivälissä. Viimeisimpänä käytössä olleet kaskimaat erottaa paikalla kasvavasta komeasta koivikosta. Kaskimaita on myös merkitty mm. kylien isojakokarttoihin.((Niukkanen 2009: 44–45))


===== Ajoitus =====

Esihistoria – nykyaika
===== Levintä =====

Koko Suomi
===== Suojelustatus =====
Kaskiröykkiöt ja -röykkiöalueet kiviaitoineen, säilytyskuoppineen ja muine jäännöksineen ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks. [[http://www.nba.fi/fi/File/685/rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu]], sivu 45.
Peltoviljelyyn liittyvät viljelyröykkiöt, joiden yhteys nykyviljelyyn on katkennut noin sata vuotta sitten, ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks. [[http://www.nba.fi/fi/File/685/rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu]], sivu 50.

===== Lähteet =====

**Gren, Leif** 1997. Fossil åkermark. //Fornlämningar i Sverige// 1. Riksantikvarireämbetet.
**Halinen, Petri** 2015. Kivikausi. Julkaisussa Haggrén, Georg & Halinen, Petri & Lavento, Mika & Raninen, Sami & Wessman, Anna: //Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoriaa kivikaudelta keskiajalle//: 19–121. Gaudeamus. 
**Niukkanen, Marianna** 2009. //Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset, tunnistaminen ja suojelu//. Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3. 
**Raninen, Sami & Wessman, Anna** 2015. Rautakausi. Julkaisussa Haggrén, Georg & Halinen, Petri & Lavento, Mika & Raninen, Sami & Wessman, Anna: //Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoriaa kivikaudelta keskiajalle//: 215–365. Gaudeamus.
**Taivainen, Jouni** 2010. Kaskiajan muistoja hämäläismetsissä. Julkaisussa Hirvilammi, Juha (toim.): //Varhainen viljely Suomessa//: 159–178. Suomen maatalousmuseo Sarka. Loimaa.


===== Muu kirjallisuus =====

===== Viitteet =====
~~DISCUSSION~~
Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Sivutyökalut
