Tämä on vanha versio dokumentista!
Sisällysluettelo
Huom! Kopioi sivu muokkaustilassa
Täytä sivun luokka kohtaan ”esimerkki”. Esimerkiksi ”wiki:luokka:asuminen_ja_oleskelu”
Pääotsikko
Ensimmäisen maailmansodan aikainen linnoite
Määritelmä
Ensimmäisen maailmansodan aikana rakennettu kanta- tai kenttälinnoitus
Kuvaus
Ensimmäisen maailmansodan aikaisiin linnoitteisiin liittyviä rakenteita ovat esimerkiksi tykkipatterit, taistelu- ja yhdyshaudat, konekivääri-, tähystys- ja valonheitinasemat, kaponieerit (=sivustatuliasemat), suojahuoneet, luolat, piikkilankaesteet, tykkitiet, kapearaiteiset rautatiet, työmaa- ja majoitusalueet, maakuoppaparakit, majoituskorsut ja kaivot. Linnoiterakenteet voivat olla maahan kaivettuja tai kallioon louhittuja, kivistä ladottuja tai muurattuja, betonista valettuja tai hirsistä rakennettuja. Tukirakenteina käytettiin mm. teräspalkkeja ja rautatiekiskoja. Lisäksi Helsingin ympärillä olevilla kallioille ja mäille rakennettiin ensimmäisen maailmansodan ensikuukausina vuonna 1914 kenttälinnoitteiksi maalla ja hiekalla peitettyjä kivivalleja. Ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoitelaitteita on räjäytetty, purettu ja täytetty sekä turvallisuussyistä että rakentamisen ja romumetallin keräämisen vuoksi. Varsin yleistä on myös linnoitteiden käyttö roskien ja puutarhajätteiden epävirallisina ”kaatopaikkoina”. Maan alla jääneet ja näkyvistä täysin hävinneet betonista ja kivestä rakennetut linnoitteet ovat arkeologisissa kaivauksissa osoittautuneet usein varsin hyvin säilyneiksi. Rakenteiden poistamista helpompaa on ollut yksinkertaisesti niiden täyttäminen. .
Historia ja käyttö
Venäjä aloitti pääkaupunki Pietaria suojanneen linnoitussaariketjun rakentamisen ennen sotaa ja jatkoi sitä sodan aikana. Suomen rannikkoa linnoitettiin Suomenlahdelta Ahvenanmaalle ja edelleen Pohjanlahdelle. Itsenäistymisen jälkeen linnoitussaaret siirtyivät Suomen puolustusvoimien käyttöön. Koska saksalaisten pelättiin hyökkäävän Pietariin myös Suomen maa-alueen kautta, katkaistiin itään johtavat kulkureitit rakentamalla Pohjois-Karjalan ja Suomenlahden väliselle alueelle kolme sisäkkäistä puolustuslinjaa. Lisäksi Helsingin ja Viipurin ympärille rakennettiin erilliset maa- ja merilinnoitukset sekä linnoitettiin Hangon ja Tornion välillä sijaitsevia maihinnousuun sopivia satamapaikkoja. Valtaosa maalinnoitteista hylättiin heti ensimmäisen maailmansodan jälkeen (esim. Helsingissä maalinnoituksen luolia jäi kuitenkin edelleen käyttöön).
Erikokoisia tukikohtia taisteluhauta- ja yhdyshautaverkostoineen, tuliasemineen ja suojineen rakennettiin rautateiden ja maanteiden varsilla, järvikannaksilla ja vesistöjen ylityspaikoilla sijaitsevien kallioiden ja mäkien rinteisiin. Venäläisten rakennuttamia linnoituslaitteita käytettiin monilla Etelä-Suomen paikkakunnilla vuoden 1918 sisällissodan aikana. Lisäksi talvella ja keväällä 1918 rakennettiin ja kaivettiin taistelupaikkojen yhteyteen tilapäisiä kenttälinnoitteita (konekivääriasemia, juoksuhautoja).
Ajoitus
Ensimmäinen maailmansota sijoittuu aikavälille 27.7.1914–11.11.1918. Suomen sisällissota 27.1.–15.5.1918 liittyy ensimmäisen maailmansodan historiaan.
Levintä
Uusimaa, Varsinais-Suomi, Satakunta, Pohjanmaa, Savo, Pohjois- ja Etelä-Karjala ja Häme
Suojelustatus
Mmuinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös
Lähteet
Tähän teksti.
Muu kirjallisuus
Tähän teksti.

Keskustelu