Arkeologisen kulttuuriperinnön opas on Museoviraston hanke, jossa yhteistyössä yliopistoissa, maakuntamuseoissa ja vapaina tutkijoina toimivien arkeologien kanssa määritellään ja kuvataan, mitä arkeologinen kulttuuriperintö tarkoittaa Suomessa sekä millaisista kohdetyypeistä se koostuu. Samalla määritellään, mitkä kohteet ovat muinaismuistolain tarkoittamia muinaisjäännöksiä.

Hankkeessa kootaan yhteen olemassa olevat arkeologisen kulttuuriperinnön (muinaisjäännösten) kuvaukset ja määrittelyt, arvioidaan, korjataan ja täydennetään niitä sekä tuotetaan uusia kuvauksia ja määrittelyjä, etenkin uusista tai niukasti tunnetuista muinaisjäännösten tyypeistä. Määrittelyt ja kuvaukset vakioidaan. Aineisto tuotetaan, julkaistaan ja sitä ylläpidetään wikimuotoisena. Muinaisjäännösten määrittelyn kehyksenä esitetään yleistietoa periodeista, tilasto- ja kartta-analyysejä sekä arkeologiseen kulttuuriperintöön liittyvän maiseman muutosta.

Hankkeen tulokset on tarkoitettu kaikkien arkeologisen kulttuuriperinnön ja sen suojelun kanssa työskenteleville mutta myös arkeologian harrastajille ja ns. suurelle yleisölle. Tulosten pääkohderyhmiä ovat kulttuuriperinnön viranomais- ja asiantuntijatoimijat Museovirastossa, maakunta- ja ammatillisissa museoissa ja valtion ympäristöhallinnossa.

Hanke tukee Museoviraston strategisia tavoitteita mm. lisäämällä osaltaan kulttuuriperintöä koskevan tiedon saatavuutta. Kansallisen kulttuuriperinnön tunnistaminen auttaa myös turvaamaan kansallista kulttuuriperintöä entistä paremmin.

Oppaasta tulee olemaan käytännön hyötyä mm. mm. muinaismuistolain soveltamisessa, inventoinneissa, rekisterityössä ja maankäytön suunnitteluun osallistumisessa. Hanke vastaa myös maankäytön suunnittelun tarpeisiin kunnissa, kuntayhtymissä ja (konsultti)yrityksissä. Opas tarjoaa tietoa kaikille arkeologiasta kiinnostuneille.

Projektin lopputulos on Suomen arkeologista kulttuuriperintöä kuvaava wikisivusto, akp.nba.fi. Tekstin keskeinen sisältö koostuu kohteiden tunnistamisen kannalta olennaisten elementtien kuvailusta. Sivusto kertoo myös, mitkä kohteet ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Tuotettu aineisto on yleistajuista ja selkeää.

Tavoitteena on, että sivusto toimii konkreettisena apuvälineenä arkeologista kulttuuriperintöä koskevassa asiantuntija- ja viranomaistyössä, esim. lähdeteoksena muinaisjäännösten toteamisessa ja suojelustatuksia määriteltäessä. Tavoitteena on lisätä myös yleistä tietämystä arkeologisesta kulttuuriperinnöstä.

Projektin omistaja: osastonjohtaja Mikko Härö
Projektipäällikkö: Intendentti, FL Helena Ranta
Seurantaryhmä, jossa Museoviraston, museoiden, yliopistojen ja tieteellisten seurojen edustus. Seurantaryhmän tehtävä on tarjota hankkeelle arkeologinen asiantuntijanäkemys ja toimia arkeologikunnan edustajana palautteen antajana.
Kirjoittajaryhmät: Muinaisjäännösten kuvaamista ja määrittelyä varten koottavat kirjoittajaryhmät, jäsenet Museovirastosta, museoista, yliopistoista, tieteellisistä seuroista sekä vapaita tutkijoita.

Aloitus ja organisointi:
Projektin käynnistys 1.5.2014 alkaen: Alkuvaiheessa kootaan olennaiset lähtötiedot ja katsaus nykytilanteeseen, kootaan viraston sisäinen ja ulkoinen toimijaverkosto sekä sovitaan verkoston tavoitteet ja toimintatavat sekä luodaan wikialustan sekä otetaan se käyttöön

Toinen vaihe:
Työstetään Museoviraston sisäisissä pienryhmissä oppaassa kuvattavia aihealueita, esim. kohdetyyppien tunnistaminen, jaottelu ryhmiin, kirjoittajatiimejä varten.
Kootaan kirjoittajatiimejä vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä sidosryhmien ja osallistuvien tahojen kanssa ja sovitan työskentelytavoista
Tehdään konkreettinen etenemissuunnitelma koko hanketyön ajaksi (kolme vuotta, kevät 2014–joulukuu 2016).

Kolmas vaihe:
Hankkeen toteuttaminen, sitä etenemisessä saatavien kokemusten perusteella tarkentaen. Julkistaminen tehdään huhtikuussa 2017

Hankkeessa luodaan sähköinen, avoin, joustavasti muokattavissa ja täydennettävissä oleva, wikipohjainen sähköinen julkaisu muinaisjäännöksistä.

Tuotosten elinkaari on periaatteessa päättymätön. Olevan tiedon ja näkemysten kokoaminen on lähtökohta myöhemmille vastaaville analyyseille ja hankkeille. Tuloksia voidaan täydentää osa-alueittain, kohdetyypeittäin jne. Tämä edellyttää kuitenkin ylläpidon pysyvää organisointia ja vastuuttamista.