Tämä on vanha versio dokumentista!
Sisällysluettelo
Korsu
Määritelmä
Ainakin osaksi maahan kaivettu hirsinen, kivinen tai betonin miehistön, aseiden tm. suojarakennelma.
Kuvaus
Hirsirakenteiset korsut erottuvat maastossa usein romahtaneina kuopanteina. Joissakin korsuissa on edelleen jäljellä puurakenteita ja osassa on jopa katto.
Historia ja käyttö
Korsut liittyvät 1900-luvun sodankäyntiin. Monia ensimmäisen maailmansodan suojahuoneita voidaan luonnehtia korsutyyppiksi rakenteiksi. Varsinaisesti korsu-sana liittyy toiseen maailmasotaan, jolloin puolustusasemien tai muiden armeijan tukikohtien yhteyteen rakennettiin korsuja majoitusta ja suojautumista varten.
Korsujen kannalta erityisen merkittävä kohderyhmä Nyky-Suomen alueella on Salpalinja. Salpalinjaan liittyy korsuja sekä kesto- että kenttälinnoitteina. Kenttälinnoitettu majoituskorsu on sijoitettu maahan kaivettuun tai kallioon louhittuun kuoppaan. Korsujen seinät on rakennettu hirsistä ja niiden katon muodostaa useampi hirsikerta, jotka on peitetty kivillä ja maalla. Korsuissa on yleensä ollut lämmitys. Kenttälinnoitettujen majoitus-/varastokorsujen koot vaihtelevat. Pienimmät nykyisin säilyneet korsukuopat ovat noin 1,5 x 2 metrin kokoisia ja suurimmat toistakymmentä metriä sivuiltaan. Pääosa Salpalinjan kenttälinnoitetuista korsuista on joko kokonaan tai pääosin romahtaneita.1)
Kestolinnoitettuihin korsuihin lasketaan teräsbetoniset korsut ja -pesäkkeet, majoituskorsut, konekiväärikorsut, konekiväärikupukorsut, panssaritorjuntatykin ja konekiväärin korsut, tulenjohtokorsut, lamelli- ja rengaskorsut ja pallokorsut.2)
Ajoitus
1910–1940-luku.
Levintä
Suomen 1900-luvun linnoitus- ja sotatoimialueet
Suojelustatus
Ensimmäisen maailmansodan kohteet ovat kiinteitä muinaisjäännöksiä. Toisen maailmansodan kohteet eivät toistaiseksi ole muinaisjäännöksiä, mutta ne tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa kohteiden historiallisen merkityksen takia. Ks. Museoviraston ohje Ensimmäisen maailmansodan aikaiset maalinnoitteet.
Lähteet
Lagerstedt, John 2012. Salpalinja, sotahistoriallisten kohteiden arkeologinen inventointi 2009–2012. Museovirasto.


Keskustelu