Tämä on vanha versio dokumentista!
Sisällysluettelo
Lentokenttä
Määritelmä
Lentokoneiden lähtö- ja laskeutumiskenttä, lentoasema.
Kuvaus
Toisen maailmansodan lentokentistä osa on hylätty kokonaan ja osa on edelleen aktiivisessa ilmailukäytössä. Hylättyjen lentokenttien alueella voi esimerkiksi olla kiito- ja rullausratojen jäännösten ohella lentokoneiden sirpalesuojia, henkilöstön suojahuoneita, ajoneuvosuojia, parakin pohjia, teltanpohjia, ilmatorjunta-asemien jäännöksi, juoksuhautoja ja puolustuskaivantoja. Vesilentoasemiin saattaa liittyä laiturirakenteita, ramppeja, poijuja ja lentokone- ja venesuojia. On huomionarvoista, että myös käytössä olevien lentokenttien ympäristössä saattaa olla arkeologista kulttuuriperintöä 1). Jääkentät ovat arkeologinen kuriositeetti. Järvien pohjissa saattaa olla kentän toimintaan liittyvää esineistöä ja mm. kentän pinnoitteena käytettyä hiekkaa.
Saksalaisten Lapissa tuhoamien lentokenttien arkeologisessa tutkimuksessa on otettava huomioon maastossa mahdollisesti yhä olevat räjähteet.
Historia ja käyttö
Suomen ilmavoimilla oli toisen maailmansodan aikana päälentokenttien (esim. Malmi ja Utti) ohella useita apukenttiä ja työkenttiä2). Lisäksi Saksan Luftwaffen Luftflotte 5:llä oli Lapissa useita lentokenttiä (Kemi, Kemijärvi, Nautsi, Salmijärvi, Pudasjärvi, Rovaniemi, Sodankylä, Vuotso). Tilapäisinä lentokenttinä käytettiin talvisin usein jäätynyttä merta tai järviä (esim. Inarin Nikulanperän jääkenttä). Toisen maailmansodan aikana toimi myös joitakin vesilentoasemia.
Ajoitus
Toinen maailmansota
Levintä
Koko Suomi
Suojelustatus
Toisen maailmansodan kohteet eivät ole muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä, mutta ne tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa kohteiden historiallisen merkityksen takia. Ks. Museoviraston ohje Ensimmäisen maailmansodan aikaiset maalinnoitteet.
Lähteet
Nikunen, Heikki & Talvitie, Jyrki K. & Keskinen, Kalevi (toim.) 2011. Suomen ilmansodan pikkujättiläinen. WSOY.
