Tämä on vanha versio dokumentista!
Sisällysluettelo
Piisi
Määritelmä
Lapissa käytössä ollut historiallisen ajan hirsirakennuksen tulisija, joka on tavallisimmin sijainnut rakennuksen oven viereisessä nurkassa.
Kuvaus
Piisi on lapintakka tai kiuasmainen liesi. Arkeologisena kohteena piisi erottuu usein 0,5–1 metrin korkuisena, pohjamuodoltaan pyöreähkönä kohoumana, jonka läpimitta saattaa olla kolmekin metriä.
Alun perin lieden pohja on voinut olla neliön muotoinen, koska usein piisi on rakennettu yhden tai kahden hirsikerran kehikkoon. Joissakin piiseissä kehikko on saattanut olla halkaisijaltaan jopa 1,5 metriä, kuten Sodankylän Autiokenttä 1:ssä. Hirsikehikko on täytetty hiekalla tai soralla. Se on rakennettu joko erilliseksi kehikoksi tai rakennuksen seiniä on käytetty hyväksi kehikon osina. Kehikon päälle on saatettu asettaa suuria laakakiviä arinaksi. Joissakin tapauksissa suurin arinakivi on voinut olla lähes neliömetrin suuruinen, kuten Enontekiön Markkinassa. Yleensä piisi on rakennettu ovesta vasempaan nurkkaan.1)
Lapintakkamallisissa piiseissä arinan yläpuolelle on saatettu muurata savesta ja lohkotuista kivistä mahdollisesti vesikattoon tai vähän ylemmäs ulottuva savupiippu. Piisien rakenteesta tätä ei voi kuitenkaan päätellä, koska muuraukseen käytetty savi on vesisateelle alistuttuaan menettänyt sitomiskykynsä ja kasautunut lieden päälle. Kipinäsuojaan kuuluneet kivet ovat valuneet saven mukana lieden päälle. Lieden suuaukko on tavallisesti osoittanut keskelle lattiaa. Kaikissa piiseissä ei ole ollut savea, vaan uuni on ollut kiuasmainen rakenne. Tällöin uunin rakennetta on ollut vaikea tunnistaa.2)
Historia ja käyttö
Piisit kuuluvat hirsirakennuksiin, joita on rakennettu 1600-luvulta lähtien. Ne ovat toimineet valon ja lämmön lähteinä, mutta niissä on myös laitettu ruokaa. Takassa on saatettu talviaikaan pitää tulta koko ajan.
Ajoitus
Piisit ajoittuvat Pohjois-Suomessa 1600-luvulta 1900-luvulle, pääpaino on 1700–1800-luvuilla.
Levintä
Pohjois-Suomesta piisejä on löydetty Inarista, Utsjoelta, Enontekiöltä, Sodankylästä, Muoniosta, Kittilästä, Rovaniemeltä.
Suojelustatus
Vähintään noin sata vuotta vanhat (ohjeellinen ikäraja) piisit ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu, sivu 112.
Lähteet
Halinen, Petri 2002. Enontekiön Markkinan tuvan ajoituksesta. Muinaistutkija 4/2002: 42–50. Honkanen, Pekka 1979. Sodankylä Autiokenttä 1. Kertomus Sodankylän Autiokentän saamelaisasuinpaikka kaivauksesta kesällä 1979. Kaivausraportti Museoviraston arkistossa Huttunen, Marko 2013. Salvoskota, hirsitupa ja hirsitalo – inarinsaamelaisten vanhat hirsiasumukset. Julkaisussa Magga, Päivi & Ojanlatva, Eija (toim.): Ealli biras – elävä ympäristö. Saamelainen kulttuuriympäristöohjelma: 98–103. Itkonen, T.I. 1948a ja b. Suomen lappalaiset vuoteen 1945, I ja II. Porvoo/Helsinki.
Muu kirjallisuus
Magga, Päivi ja Ojanlatva, Eija (toim.) 2013. Ealli biras – elävä ympäristö. Saamelainen kulttuuriympäristöohjelma.

Keskustelu