Tämä on vanha versio dokumentista!
Sisällysluettelo
Sudenkuoppa
Määritelmä
Linnoituksen ulkovarustukseksi rakennettu este- ja ansakuoppa
Kuvaus
Sudenkuoppia tunnetaan Kaakkois-Suomen 1700-luvun linnoituksista kuten Savitaipaleen Järvitaipaleesta, Kouvolan Utista1). Sudenkuopat ovat vähän tunnettu linnoituslaite, ja arkeologit ovat etsineet niitä linnoitusten etumaastoista systemaattisemmin vasta 2000-luvulla. On ilmeistä, että suuri osa sudenkuopista on edelleen löytämättä.
Sudenkuopat ovat maahan kaivettuja kuoppia, jotka kiertävät linnoituksia hieman epämääräisinä vyöhykkeinä. Nykyään ne erottuvat kasvillisuuden ja maan peittäminä kuoppina. Kuopat voivat olla riveissä yksittäin tai ne voivat muodostaa kahden tai kolmen kuopan ryhmiä. Utin linnoituksessa kuopat ovat kooltaan noin 0,8–2,8 metriä, syvyys 5–60 senttimetriä ja Järvitaipaleen linnoituksessa noin 0,5–2,4 metriä, syvyys 10 senttimetristä metriin. Isot ja pienet kuopat on kaivettu kuopparivistöihin sekaisin.2) Sudenkuopat korvasivat ja toisaalta myös täydensivät valleja ja vallihautoja. Sudenkuopat kaivettiin ”kennomaisesti” limittäen riveittäin ja varustettiin usein terävällä paalulla. Hiiltyneitä paaluja on kaivettu esiin arkeologisissa tutkimuksissa esimerkiksi Kyminlinnassa3). Sudenkuoppia voi olla vierekkäin jopa kymmenittäin ellei sadoittain. Esimerkiksi Savitaipaleen Järvitaipaleen linnoituksen ympäriltä on kartoitettu yli 600 kuoppaa4)
Historia ja käyttö
Venäläisten ”sudenkuopiksi” kutsumia estekuoppia kaivettiin vihollisen hyökkäysten hidastamiseksi linnoitusten ulkopuolelle ja joskus myös vallihautaan. Venäläisessä linnoitusoppaassa neuvotaan kaivamaan kuopat halkaisijaltaan 1,5–1,8-metrisiksi ja alaspäin kapeneviksi. Kuopan pohjalle asetettiin noin 1,4 metriä pitkä teroitettu puuseiväs. Kuopat tehtiin kolmeen riviin. Kuoppien välien piti olla joko 0,9 tai 1,8 metriä.5))
Ajoitus
1700-luku.
Levintä
Kaakkois-Suomen 1700-luvun bastionilinnoitukset (muu Suomi?)
Suojelustatus
Sudenkuopat ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu, sivu 87.
Lähteet
Hakanpää, Päivi 2005. Kotkan Kyminlinnan kaivaus, Suvorovin linnoituksen kartoitus ja Kyminlinnan ympäristön sotahistoriallisten kohteiden inventointi 2005. Museoviraston arkistossa. Hakanpää, Päivi 2008a. Savitaipale, Järvitaipaleen linnoituksen inventointi ja kartoitus 5.5.–9.5.2008. Museoviraston arkistossa. Hakanpää, Päivi 2008b. Valkeala, Utin linnoituksen inventointi ja kartoitus 12.5.–23.5.2008. Museovirasto. Suhonen, V.-P. (toim.) 2011. Suomalaiset linnoitukset 1720-luvulta 1850-luvulle. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki. Polovcov, Mihail 1832. Polevaja fortifikacija. Pietari. Kauppi, Ulla-Riitta& Suhonen, V.-P 2011a. Savitaipaleen Järvitaipaleen linnoitus. Julkaisussa Suhonen, V.-P. (toim.): Suomalaiset linnoitukset 1720-luvulta 1850-luvulle: 230–237. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. Kauppi, Ulla-Riitta & Suhonen, V.-P 2011b. Kouvolan Utin linnoitus. Julkaisussa Suhonen, V.-P. (toim.): Suomalaiset linnoitukset 1720-luvulta 1850-luvulle: 266–275. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.


Keskustelu