Tämä on vanha versio dokumentista!
Sisällysluettelo
Uurnahautaus
Määritelmä
Vainajan roviolla poltetut jäännökset tai osa niistä on pantu astiaan ja sen jälkeen asetettu maahan kaivettuun kuoppaan tai muuhun rakenteeseen.
Kuvaus
Yksi polttohautaamiseen liittyvä hautausmuoto on uurnahautaus, jossa vainajan jäännökset ja mahdollisesti ainakin osa hauta-antimista, on laitettu astiaan. Kyseessä voi olla savi-, metalli- tai puuastia. Puuastioista haudoissa on yleensä jäljellä vain astiassa tiivisteenä käytettyä hartsia1).
Vajaasta kymmenkunnasta röykkiöhaudasta on löydetty joko selviä jäännöksiä tai fragmentteja hartsitiivisteestä, joka viittaa puiseen astiaan. Röykkiöt ajoittuvat pronssikaudelta roomalaisajalle. Tällaisia röykkiöitä on Manner-Suomessa Laitilassa, Porissa, Karjaalla, Salossa ja Laihialla. Nykyisin Venäjälle kuuluvasta Lavansaaren röykkiökalmistosta saatu hartsitiiviste ja verrokiksi Maarian Kärsämäestä löydetty hartsi on analysoitu. Ne osoittautuivat koivu- eli tuohitervaksi, joka tunnetaan myös kansanomaisesti ”tököttinä”. On myös esitetty, että nämä hartsilla tiivistetyt hautauurnat olisivat lehmuksenkuoresta tehtyjä vakkoja.2)
Roomalaisen rautakauden nk. Kärsämäen-tyypin kalmistoihin liittyvistä, puu-ja saviastioihin tehdyistä uurnahaudoista ks. palokuoppahauta.
Puu- ja saviastioiden ohella tunnetaan ainakin yksi varma metalliastiaan tehty uurnahautaus. Mynämäen Mynänummelta löydettiin hautakuoppa, jossa pronssiseen kattilaan oli asetettu palaneita luita ja rikkaita hauta-antimia. Hautaus ajoittuu kansainvaellusaikaan.3)
Historia ja käyttö
Ajoitus
Pronssi- ja rautakausi.
Levintä
Uurnahautaukset sijoittuvat Varsinais-Suomeen, Satakuntaan, Uudellemaalle ja Pohjanmaalle. Lisäksi yksi löytö on Ahvenanmaalta sekä em. nykyisin Venäjälle kuuluvasta Lavansaaresta kolmesta röykkiöstä löydetyt hartsijäännökset.4)
Suojelustatus
Esihistorialliset haudat ja kalmistot ovat muinaismuistolain suojaamia kiinteitä muinaisjäännöksiä.
Lähteet
Edgren, Torsten 1993. Lavansaaren Suursuonmäen röykkiöhaudat. Suomen Museo 1992: 5–20. Lähdesmäki, Ulla 1995. An Early Roman Iron Age Urn Burial in Vanhalinna, Lieto. Karhunhammas 16: 77–82. Pälikkö, Marja 2009. Aittamäki – hautauksia hartsitiivisteuurnasta polttokenttäkalmistoon. Korkeakoski-Väisänen, Kristiina, Pukkila, Jouko & Lehtonen, Hannele (toim.): Muinaisjäännös ja maisemakohde. Kaksitoista näkökulmaa arkeologisiin ja kasvitieteellisiin tutkimuksiin Liedon Vanhalinnassa ja sen ympäristössä. Turun Yliopistosäätiö: 86–96. Salmo, Helmer 1944. En kittelgrav på Virmo kyrkogård. Finskt Museum LI: 20–33. Salo, Unto 1984. Pronssikausi ja rautakauden alku. Suomen historia 1. Espoo: 98–249. Salo, Unto 1989. Astian kulttuurihistoriasta Suomessa ja naapurialueilla. Suomen Museo 1989: 5–48.

Keskustelu