Käyttäjän työkalut
wiki:bastionilinnoitus
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revision Edellinen revisio Seuraava revisio | Edellinen revisio Seuraava revisio Both sides next revision | ||
|
wiki:bastionilinnoitus [2017/04/11 11:01] Helena Ranta |
wiki:bastionilinnoitus [2020/10/20 16:36] Helena Ranta [Historia ja käyttö] |
||
|---|---|---|---|
| Rivi 12: | Rivi 12: | ||
| ===== Määritelmä ===== | ===== Määritelmä ===== | ||
| - | Puolustusta varten bastionijärjestelmää noudattaen linnoitettu paikka | + | puolustusta varten bastionijärjestelmää noudattaen linnoitettu alue |
| ===== Kuvaus ===== | ===== Kuvaus ===== | ||
| - | Tuliaseiden yleistyminen 1400 ja 1500-luvuilla teki keskiaikaiset muureilla ja torneilla varustetut [[wiki:keskiaikainen-linna|linnat]] vanhentuneiksi. Uudessa bastionijärjestelmässä pyrittiin luomaan linnoitukselle pohjakaava, jonka avulla se pystyi hallitsemaan sekä linnoitusta että sen ympäristöä.((Peltonen 2011: 26)) Bastionijärjestelmän ihannelinnoituksen perusmuoto oli aluksi kaavamainen ympyrä, jonka päälle asetettiin säännöllinen geometrinen muoto, kuten kaksi lomittain ollutta neliötä. Lopputuloksena oli kahdeksasta bastionista koostunut pohjakaavaltaan tähtimäinen linnoitusmuuri. Linnoituksen ulkopuolelle kaivettiin muurin muotoa noudattanut [[wiki:vallihauta|vallihauta]], jonka ulkosivulle tehtiin etuvarustukseksi matala vallirintama.((Kauppi 2011: 24–41)) | + | Tuliaseiden yleistyminen 1400- ja 1500-luvuilla teki keskiaikaiset muureilla ja torneilla varustetut [[wiki:keskiaikainen-linna|linnat]] vanhentuneiksi. Uudessa bastionijärjestelmässä pyrittiin luomaan linnoitukselle pohjakaava, jonka avulla se pystyi hallitsemaan sekä linnoitusta että sen ympäristöä.((Peltonen 2011: 26)) Bastionijärjestelmän ihannelinnoituksen perusmuoto oli aluksi kaavamainen ympyrä, jonka päälle asetettiin säännöllinen geometrinen muoto, kuten kaksi lomittain ollutta neliötä. Lopputuloksena oli kahdeksasta bastionista koostunut pohjakaavaltaan tähtimäinen linnoitusmuuri. Linnoituksen ulkopuolelle kaivettiin muurin muotoa noudattanut [[wiki:vallihauta|vallihauta]], jonka ulkosivulle tehtiin etuvarustukseksi matala vallirintama.((Kauppi 2011: 24–41)) |
| Bastionin puolustus perustui tykistöön ja linnoituksen monimutkaiseen geometriseen muotoon. Varustukset porrastettiin niin, että etumaiset varustukset eli etuluiska ja vallihauta suojasivat taaempia varustuksia vihollisen suoralta tykkitulelta ja estivät muurien murtoyritykset. Etuvarustusten eli etuluiskan ja vallihaudan avulla päämuurista saatiin tarpeeksi korkea, jotta voitiin estää vihollisen suorat rynnäköt. Bastionijärjestelmän toisena lähtökohtana oli sivustasuojaus, linnoitteen tähtimäisen muodon ansiosta jokaista linnoitteen edustaa voitiin suojata viereisistä varustuksista.((Peltonen 2011: 26)) | Bastionin puolustus perustui tykistöön ja linnoituksen monimutkaiseen geometriseen muotoon. Varustukset porrastettiin niin, että etumaiset varustukset eli etuluiska ja vallihauta suojasivat taaempia varustuksia vihollisen suoralta tykkitulelta ja estivät muurien murtoyritykset. Etuvarustusten eli etuluiskan ja vallihaudan avulla päämuurista saatiin tarpeeksi korkea, jotta voitiin estää vihollisen suorat rynnäköt. Bastionijärjestelmän toisena lähtökohtana oli sivustasuojaus, linnoitteen tähtimäisen muodon ansiosta jokaista linnoitteen edustaa voitiin suojata viereisistä varustuksista.((Peltonen 2011: 26)) | ||
| Rivi 45: | Rivi 45: | ||
| Uloimpaan puolustusketjuun kuuluneen Olavinlinnan tykkitorneja kohotettiin ja linnan ympärille rakennettiin bastionirintama. Uusina linnoituksina uloimpaan vyöhykkeeseen rakennettiin nykyisen Kotkan kaupungin paikalle Ruotsinsalmen satama ja merilinnoitus, Ruotsinsalmen pohjoispuolelle Kyminlinna, Viipurin ylisen tien varteen Utti, Anjalankoskelle Liikkala sekä Savitaipaleelle Järvitaipale ja Kärnäkoski. | Uloimpaan puolustusketjuun kuuluneen Olavinlinnan tykkitorneja kohotettiin ja linnan ympärille rakennettiin bastionirintama. Uusina linnoituksina uloimpaan vyöhykkeeseen rakennettiin nykyisen Kotkan kaupungin paikalle Ruotsinsalmen satama ja merilinnoitus, Ruotsinsalmen pohjoispuolelle Kyminlinna, Viipurin ylisen tien varteen Utti, Anjalankoskelle Liikkala sekä Savitaipaleelle Järvitaipale ja Kärnäkoski. | ||
| - | {{ :wiki:8._karnakoski_panoraama_mv_rho_soile_tirilä_2008.jpg?450 |}} Kotkansaarella sijainnut Ruotsinsalmi oli sekä varuskunta että sotasatama, ja linnoitukseen kuului parikymmentä lähisaaristossa sijainnutta linnaketta. Kyminlinna, Utti, Liikkala ja Järvitaipale olivat kaavamaisen ja symmetrisen bastionijärjestelmän mukaisesti toteutettuja vartiolinnakkeita. Saimaan vesialueen rajan vartiointia varten rakennettu Kärnäkoski oli sen sijaan maaston muotoja noudattava ja epäsymmetrinen. | + | {{ :wiki:8._karnakoski_panoraama_mv_rho_soile_tirilä_2008.jpg?650 |}} Kotkansaarella sijainnut Ruotsinsalmi oli sekä varuskunta että sotasatama, ja linnoitukseen kuului parikymmentä lähisaaristossa sijainnutta linnaketta. Kyminlinna, Utti, Liikkala ja Järvitaipale olivat kaavamaisen ja symmetrisen bastionijärjestelmän mukaisesti toteutettuja vartiolinnakkeita. Saimaan vesialueen rajan vartiointia varten rakennettu Kärnäkoski oli sen sijaan maaston muotoja noudattava ja epäsymmetrinen. |
| Asejärjestelmien kehityksen johdosta bastionijärjestelmää alettiin pitää Etelä- ja Keski-Euroopassa vanhentuneena jo 1700-luvulla, ja se jäi pois käytöstä myös Suomessa 1800-luvun alkuun tultaessa. Alkoi lyhyeksi jäänyt kaponieerilinnoitusten aika. | Asejärjestelmien kehityksen johdosta bastionijärjestelmää alettiin pitää Etelä- ja Keski-Euroopassa vanhentuneena jo 1700-luvulla, ja se jäi pois käytöstä myös Suomessa 1800-luvun alkuun tultaessa. Alkoi lyhyeksi jäänyt kaponieerilinnoitusten aika. | ||
| Rivi 51: | Rivi 51: | ||
| ===== Ajoitus ===== | ===== Ajoitus ===== | ||
| - | Bastionimaisia piirteitä esiintyy jo 1500- ja 1600-lukujen linnoituslaitteissa. Kuitenkin 1700-luku on Suomessa varsinaista bastionilinnoitusten rakentamisen aikaa. | + | Bastionimaisia piirteitä esiintyy jo 1500- ja 1600-lukujen linnoissa ja linnakkeissa. Kuitenkin 1700-luku on Suomessa varsinaista bastionilinnoitusten rakentamisen aikaa. |
| ===== Levintä ===== | ===== Levintä ===== | ||
| Rivi 58: | Rivi 58: | ||
| ===== Suojelustatus ===== | ===== Suojelustatus ===== | ||
| - | Bastionilinnoitukset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks. | + | Bastionilinnoitukset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. |
| - | [[http://www.nba.fi/fi/File/685/rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu]], sivu 87. | + | |
| ===== Lähteet ===== | ===== Lähteet ===== | ||
wiki/bastionilinnoitus.txt · Viimeksi muutettu: 2022/09/05 09:06 / Helena Ranta