Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Tämä sivu on vain luettavissa. Voit katsoa sen lähdekoodia, mutta et muuttaa sitä. Kysy ylläpitäjältä jos pidät tätä estoa virheellisenä.

{{tag> wiki:luokka:muut}}

====== Kalliomaalaus ======
{{:wiki:kolmikoytisienvuori_p.jpg?450|}}
===== Määritelmä =====
kallioon tai irtolohkareeseen maalattu kuva tai kuvaryhmä
===== Kuvaus =====

{{ :wiki:kalliomaalaus_jämsä_käpinniemi_maisema.jpg?250|}}Kalliomaalaukset erottuvat punaisina kuvioina tai laikkuina kallion pinnassa. Maalausten värisävy vaihtelee ruskeasta kirkkaan punaiseen ja oranssiin.((Lahelma 2008a: 18))

Useimmat maalaukset sijaitsevat muinaisten vesireittien varrella, etelään, lounaaseen tai länteen suuntautuvilla, aurinkoisilla ja sileillä seinämillä, suojassa tuulelta. Ne on yleensä tehty jyrkkiin, lippamaisiin järvenrantakallioihin. Joskus maalauksia on myös rantaviivan tuntumassa, isoissa siirtolohkareissa.((Kivikäs 1995: 5; Lahelma 2007: 38; Kivikäs 2005; Miettinen 2000))

{{ :wiki:kalliomaalaus_ristiina_astuvansalmi_maisema.jpg?250|}}Maalaukset ovat usein paikoilla, jotka poikkeavat ympäristöstään: paikka saattaa olla esimerkiksi poikkeuksellisen jylhä tai siihen saattaa liittyä huomiota herättäviä kalliomuotoja.((Lahelma 2007: 41, Lahelma 2008a: 20)) Osa maalauksista sijaitsee kallioissa, joista voi hahmottaa ihmisenkaltaisia muotoja, kuten kasvojen sivuprofiilin. Tällaisia antropomorfisia kalliota ovat esim. Ristiinan Astuvansalmi, Laukaan Saraakallio ja Taipalsaaren Valkeisaari.((Taavitsainen 1981; Taskinen 2006a: 62, 69–72; Lahelma 2008b: 122–126)) Suurin osa kohteista on nykyisin vaikeasti saavutettavia, monet niistä sijaitsevat saarissa ja jyrkillä kallioalueilla, kaukana nykyasutuksesta.

{{ :wiki:dg726_3_p.jpg?250|}}Yleisimpiä maalausaiheita ovat ihmiskuviot, hirvet ja veneet, harvinaisempia taas kalat, kämmenenkuvat, käärmeet ja geometriset kuviot. Maalauksista on tunnistettu kuvapareja ja -jonoja kuten suuri ja pieni ihminen tai hirvieläin ja ihminen, joten ainakin jotkut aiheet liittyvät merkitykseltään toisiinsa.((Lahelma 2007: 38–39; Kivikäs 1995: 32; Kivikäs 2000)) 

Tutkijoiden käsitykset kalliomaalausten kuvioiden määristä vaihtelevat. Kuvia on usein vaikea erottaa kallioiden luonnollisista värjäymistä, ja esim. sää ja valaistusolosuhteet vaikuttavat paljon, kuinka hyvin kuviot tulevat esiin. Monet kuvat ovat myös katkelmallisia ja siksi vaikeita hahmottaa. Hahmottamisen apuna käytetään mm. valokuvaamista: Kuvista otettujen digitaalikuvien punaväriä vahvistamalla saadaan esille kuvia, joita olisi vaikea erottaa paljain silmin.((Lahelma 2008a; Ks. esim. Kalliomaalauskuvien digitaalinen käsittely: Ismo Luukkonen http://www.ismoluukkonen.net/kalliotaide/suomi/)) Kuvat esiintyvät useimmiten yksittäin tai muutaman kuva-aiheen kokonaisuuksina. Yli viidenkymmenen merkin kohteita ovat Laukaan Saraakallio ja Ristiinan Asuvansalmi.((ks. esim. Lahelma 2008a, Appendix 2.)) 

Arkeologisia kaivaustutkimuksia on tehty ainoastaan kolmella kohteella: Ristiinan Astuvansalmella, Taipalsaaren Valkeisaarella ja Luumäen Kalamanniemi 2:lla. Suurin osa ajoitetuista kalliomaalauksiin liittyvistä löydöistä on kivikauden lopusta tai varhaismetallikauden alusta.((Taskinen 2006b; Lahelma 2006: 4–6; Lahelma 2008a: 39–41; Lahelma 2006: 5, table 1.))


===== Historia ja käyttö =====

{{:wiki:kalliomaalaus_ristiina_astuvansalmi_kämmen.jpg?200 |}}Kalliomaalauksissa käytetty punamaali on valmistettu kuumentamalla rautaoksidin (hematiitin) värjäämää maa-ainesta((Kinnunen 2007)). Veden lisäksi maalijauheeseen on voitu sekoittaa kiinneainetta, kuten linnunmunien keltuaista tai verta. Varmoja todisteita niiden käytöstä ei kuitenkaan toistaiseksi ole löytynyt.((Lahelma 2007: 40)) Maalaukset ovat säilyneet vuosituhansia, koska sadevesi on liuottanut kalliosta piioksidia eli silikaa suojaavaksi, läpinäkyvän kalvoksi maalausten päälle((Taavitsainen & Kinnunen 1979)). 

Veden äärellä olevat kuvat on maalattu kallioon todennäköisesti veneestä tai jäältä, joissakin paikoissa kuten Kirkkonummen Vitträskissä on voitu käyttää hyväksi kallion edessä olevaa terassia. Maalausmenetelmää ei tiedetä: maali on voitu levittää esim. sormin, pensselin tai lastan avulla.((Lahelma 2008a: 18))

{{:wiki:kalliomaalaus_kirkkonummi_hvittäsk.jpg?200 |}}Kalliomaalausten kuvamaailma liittyy selvästi pyyntikulttuurien uskomusmaailmaan, mitään maanviljelyyn tai karjatalouteen viittaavaa maalauksissa ei esiinny.((Lahelma 2007: 38–39)) Kalliomaalauksia on tulkittu eri tavoin. Kuvat on yhdistetty metsästysmagiaan: kuvat olisi tehty joko metsästysonnen varmistamiseksi ennen saalistukseen lähtöä tai kiitokseksi saaliin saamisesta. On myös esitetty, että kuvat voisivat liittyä totemismiin, jolloin kuvat esittäisivät eri ihmisryhmien tunnuseläimiä. Kalliomaalaukset voidaan tulkita myös kuvauksiksi shamanistisista matkoista eri maailmojen välillä.((Autio 1995; Lahelma 2008a: 62–63; Sarvas ja Taavitsainen 1976; Halinen 2015: 96)) 

Suomen ensimmäinen kalliomaalaus tunnistettiin vuonna 1917 Kirkkonummen Vitträskistä. Kohteen oli ilmoittanut Muinaistieteelliselle toimikunnalle säveltäjä Jean Sibelius. 1960-luvulta alkaen maalauksia on etsitty systemaattisesti ja sen seurauksena tunnettujen kohteiden määrä on kasvanut lähes vuosittain.((Lahelma 2008a: 28–32))


===== Ajoitus =====
Kalliomaalaukset on Suomessa ajoitettu rannansiirtymäkronologian avulla: Järvialtaiden tasoissa on tapahtunut jääkauden jälkeisen maankohoamisen seurauksena muutoksia, joten maalaukset saattavat nykyään sijaita useita metrejä veden pinnan yläpuolella. Rannansiirtymiskronologian perusteella esim. Saimaan vesistöalueella maalaukset on tehty pääasiassa kampakeraamisella kaudella, noin 6000–4000 vuotta sitten. Maalausten tekeminen näyttäisi loppuvan varhaismetallikauden alussa, samoihin aikoihin kun ensimmäiset merkit maanviljelystä ilmaantuvat ja lapinraunioina tunnettuja röykkiöhautoja aletaan rakentaa.((Jussila 1999: 132; Lahelma 2007: 39; Lahelma 2008a: 34–35)) 

{{ :wiki:kalliomaalaus_laukaa_saraakallio_vene.jpg?250|}}Veneenkuvat edustavat kalliomaalausten vanhinta kuvastoa. Myöhemmin veneenkuvat muuttuvat harvinaisemmiksi, kun taas ihmiskuvioiden ja hirvien suhteellinen osuus kasvaa. 3600–2500 eaa. maalauksia tehtiin paljon ja niiden aihemaailma oli monipuolisin. Tähän aikaan kuuluvat mm. kämmenenjäljet. Hirvenkuvat on yleensä tehty ääriviivamaalauksina. Kivikauden loppua kohti maalaukset muuttuvat luonnosmaisemmiksi, yksinkertaisiksi tikku-ukoiksi ja tikkuhirviksi. Myös hirvien suuntautuminen muuttuu: vanhemmissa maalauksissa hirvet katsovat vasempaan, eli yleensä länteen, nuoremmissa maalauksissa oikeaan.((Seitsonen 2005: 8–11; Lahelma 2007: 39–40))

===== Levintä =====
Kalliomaalauksia ja punamultaläikkiä tunnetaan Suomesta 130–140((muinaisjäännösrekisteri, luettu 10.4.2016)). Maalauksia on löydetty etenkin Suur-Saimaan ja Päijänteen vesistöalueilta. Muutamia maalauksia tunnetaan myös Uudeltamaalta ja Kainuusta((Halinen 2015: 92; Lahelma 2007: 38)). Eniten maalauksia on Kaakkois-Suomessa. Tunnettuja kalliomaalauskohteita ovat esimerkiksi Mikkelin Ristiinan Astuvansalmi, Laukaan Saraakallio ja Suomussalmen Värikallio.

Kalliotaide on yleismaailmallinen ilmiö, ja Suomen kalliomaalauksien kaltaisia kuvia tunnetaan laajalta alueelta pohjoisen Euraasian metsästäjä-keräilijäkulttuurien asuinalueilta, Norjan länsirannikolta itäiseen Siperiaan asti.((Lahelma 2007: 40 lähteineen))

===== Suojelustatus =====
Kalliomaalaukset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä.
===== Lähteet =====
**Autio, Eero** 1995. Horned Anthropomorphic Figures in Finnish Rock Paintings: Shamans or Something else? //Fennoscamdia Archaeologica// XII: 13–18.
**Halinen, Petri** 2015. Kalliomaalaukset. Julkaisussa Haggrén, Georg & Halinen, Petri & Lavento, Mika & Raninen, Sami & Wessman, Anna: //Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoriaa kivikaudelta keskiajalle//: 92–96. Gaudeamus.
**Jussila, Timo** 1999. Saimaan kalliomaalausten ajoitus rannansiirtymiskronologian perusteella.   Julkaisussa //Saimaan ja Päijänteen alueen kalliomaalausten sijainti ja syntyaika: kalliomaalausprojekteja// 1: 113–133.
**Kinnunen, Kari A** 2007. Mikä säilöi kalliomaalaukset? //Tiede// 2/2007: 40–43 http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/mika_sailoi_kalliomaalaukset_
**Kivikäs, Pekka** 1995. //Kalliomaalaukset: muinainen kuva-arkisto//. Atena, Jyväskylä. 
**Kivikäs, Pekka** 2000. //Kalliokuvat kertovat.// Atena, Jyväskylä.
**Kivikäs, Pekka** 2005. //Kallio, maisema ja kalliomaalaus. Rocks, Landscapes and Rock Paintings//. Jyväskylä. 
**Lahelma, Antti** 2007. Kalliomaalaukset – ikkuna kivikauden henkiseen kulttuuriin. Julkaisussa //Sama maisema, eri kulkijat Repoveden kansallispuisto kivikaudelta 1900-luvulle//. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 165: 38–42.
**Lahelma, Antti** 2006. Excavating Art: a ”Ritual Deposit” Associated with Rock Painting of Valkeissaari, eastern Finland. //Fennoscandia Archaeologica// XXIII: 2–23.
**Lahelma, Antti** 2008a. //A Touch of Red: Archaeological and Ethnographic Approaches to Interpreting Finnish Rock Paintings//. Iskos 15. Suomen Muinaismuistoyhdistys.
**Lahelma, Antti** 2008b. Communicating with ”Stone Persons”; Anthropomorphism, Saami religion and Finnish Rock Art: Paper III. Julkaisussa //A Touch of Red : Archaeological and Ethnographic Approaches to Interpreting Finnish Rock Paintings//. Iskos 15. Suomen Muinaismuistoyhdistys ry. 
**Miettinen, Timo** 2000. //Kymenlaakson kalliomaalaukset//. Kymenlaakson maakuntamuseon julkaisuja 27.
**Sarvas, Pekka** 1975. Kalliomaalauksistamme. //Taide// 5/1975.
**Sarvas, Pekka & Taavitsainen, J-P**. 1976. Kalliomaalauksia Lemiltä ja Ristiinasta. //Suomen Museo// 83: 30–52.
**Seitsonen, Oula** 2005. Shore displacement chronology of rock paintings at Lake Saimaa, Eastern Finland. //Before Farming// 2005/1, article 4: 1–21.
**Taavitsainen, Jussi-Pekka** 1981. Löppösenluola hällmålning i Valkeala. //Finskt Museum// 86:
11–16. 
**Taavitsainen Jussi-Pekka & Kinnunen K.** 1979. Puumalan Syrjäsalmen kalliomaalauksista ja kalliomaalausten säilymisestä. //Geologi// 1979/3: 37–42.
**Taskinen, Helena** 2006a. Kalliomaalauskallioidemme antropomorfiset muodot. Julkaisussa Pesonen, Petro & Mökkönen, Teemu (toim.): //Arkeologipäivät// 2005: 62–72.
**Taskinen, Helena** 2006b: Rock Painting Sites in Finland: Archaeological Excavations and Underwater Investigations. //Adoranten// 2006: 19–27.


===== Muu kirjallisuus =====
**Luukkonen, Ismo** 2021. //Suomen esihistorialliset kalliomaalaukset//. Sigillum.
**Parkkinen, Jukka & Wetterstrand, Tuija** 2013. //Suomen kalliomaalaukset. Bongarin käsikirja//. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
**Pentikäinen, Juha & Miettinen, Timo** 2003. //Pyhän merkkejä kivessä//. Etnika, Helsinki


===== Viitteet =====
~~DISCUSSION~~

xxxxxxxxxx
 
{{tag> wiki:luokka:muut}}​====== Kalliomaalaus ======{{:wiki:kolmikoytisienvuori_p.jpg?450|}}===== Määritelmä =====kallioon tai irtolohkareeseen maalattu kuva tai kuvaryhmä===== Kuvaus =====​{{ :wiki:kalliomaalaus_jämsä_käpinniemi_maisema.jpg?250|}}Kalliomaalaukset erottuvat punaisina kuvioina tai laikkuina kallion pinnassa. Maalausten värisävy vaihtelee ruskeasta kirkkaan punaiseen ja oranssiin.((Lahelma 2008a: 18))​Useimmat maalaukset sijaitsevat muinaisten vesireittien varrella, etelään, lounaaseen tai länteen suuntautuvilla, aurinkoisilla ja sileillä seinämillä, suojassa tuulelta. Ne on yleensä tehty jyrkkiin, lippamaisiin järvenrantakallioihin. Joskus maalauksia on myös rantaviivan tuntumassa, isoissa siirtolohkareissa.((Kivikäs 1995: 5; Lahelma 2007: 38; Kivikäs 2005; Miettinen 2000))​{{ :wiki:kalliomaalaus_ristiina_astuvansalmi_maisema.jpg?250|}}Maalaukset ovat usein paikoilla, jotka poikkeavat ympäristöstään: paikka saattaa olla esimerkiksi poikkeuksellisen jylhä tai siihen saattaa liittyä huomiota herättäviä kalliomuotoja.((Lahelma 2007: 41, Lahelma 2008a: 20)) Osa maalauksista sijaitsee kallioissa, joista voi hahmottaa ihmisenkaltaisia muotoja, kuten kasvojen sivuprofiilin. Tällaisia antropomorfisia kalliota ovat esim. Ristiinan Astuvansalmi, Laukaan Saraakallio ja Taipalsaaren Valkeisaari.((Taavitsainen 1981; Taskinen 2006a: 62, 69–72; Lahelma 2008b: 122–126)) Suurin osa kohteista on nykyisin vaikeasti saavutettavia, monet niistä sijaitsevat saarissa ja jyrkillä kallioalueilla, kaukana nykyasutuksesta.​{{ :wiki:dg726_3_p.jpg?250|}}Yleisimpiä maalausaiheita ovat ihmiskuviot, hirvet ja veneet, harvinaisempia taas kalat, kämmenenkuvat, käärmeet ja geometriset kuviot. Maalauksista on tunnistettu kuvapareja ja -jonoja kuten suuri ja pieni ihminen tai hirvieläin ja ihminen, joten ainakin jotkut aiheet liittyvät merkitykseltään toisiinsa.((Lahelma 2007: 38–39; Kivikäs 1995: 32; Kivikäs 2000)) ​Tutkijoiden käsitykset kalliomaalausten kuvioiden määristä vaihtelevat. Kuvia on usein vaikea erottaa kallioiden luonnollisista värjäymistä, ja esim. sää ja valaistusolosuhteet vaikuttavat paljon, kuinka hyvin kuviot tulevat esiin. Monet kuvat ovat myös katkelmallisia ja siksi vaikeita hahmottaa. Hahmottamisen apuna käytetään mm. valokuvaamista: Kuvista otettujen digitaalikuvien punaväriä vahvistamalla saadaan esille kuvia, joita olisi vaikea erottaa paljain silmin.((Lahelma 2008a; Ks. esim. Kalliomaalauskuvien digitaalinen käsittely: Ismo Luukkonen http://www.ismoluukkonen.net/kalliotaide/suomi/)) Kuvat esiintyvät useimmiten yksittäin tai muutaman kuva-aiheen kokonaisuuksina. Yli viidenkymmenen merkin kohteita ovat Laukaan Saraakallio ja Ristiinan Asuvansalmi.((ks. esim. Lahelma 2008a, Appendix 2.)) ​Arkeologisia kaivaustutkimuksia on tehty ainoastaan kolmella kohteella: Ristiinan Astuvansalmella, Taipalsaaren Valkeisaarella ja Luumäen Kalamanniemi 2:lla. Suurin osa ajoitetuista kalliomaalauksiin liittyvistä löydöistä on kivikauden lopusta tai varhaismetallikauden alusta.((Taskinen 2006b; Lahelma 2006: 4–6; Lahelma 2008a: 39–41; Lahelma 2006: 5, table 1.))​​===== Historia ja käyttö =====​{{:wiki:kalliomaalaus_ristiina_astuvansalmi_kämmen.jpg?200 |}}Kalliomaalauksissa käytetty punamaali on valmistettu kuumentamalla rautaoksidin (hematiitin) värjäämää maa-ainesta((Kinnunen 2007)). Veden lisäksi maalijauheeseen on voitu sekoittaa kiinneainetta, kuten linnunmunien keltuaista tai verta. Varmoja todisteita niiden käytöstä ei kuitenkaan toistaiseksi ole löytynyt.((Lahelma 2007: 40)) Maalaukset ovat säilyneet vuosituhansia, koska sadevesi on liuottanut kalliosta piioksidia eli silikaa suojaavaksi, läpinäkyvän kalvoksi maalausten päälle((Taavitsainen & Kinnunen 1979)). ​Veden äärellä olevat kuvat on maalattu kallioon todennäköisesti veneestä tai jäältä, joissakin paikoissa kuten Kirkkonummen Vitträskissä on voitu käyttää hyväksi kallion edessä olevaa terassia. Maalausmenetelmää ei tiedetä: maali on voitu levittää esim. sormin, pensselin tai lastan avulla.((Lahelma 2008a: 18))​{{:wiki:kalliomaalaus_kirkkonummi_hvittäsk.jpg?200 |}}Kalliomaalausten kuvamaailma liittyy selvästi pyyntikulttuurien uskomusmaailmaan, mitään maanviljelyyn tai karjatalouteen viittaavaa maalauksissa ei esiinny.((Lahelma 2007: 38–39)) Kalliomaalauksia on tulkittu eri tavoin. Kuvat on yhdistetty metsästysmagiaan: kuvat olisi tehty joko metsästysonnen varmistamiseksi ennen saalistukseen lähtöä tai kiitokseksi saaliin saamisesta. On myös esitetty, että kuvat voisivat liittyä totemismiin, jolloin kuvat esittäisivät eri ihmisryhmien tunnuseläimiä. Kalliomaalaukset voidaan tulkita myös kuvauksiksi shamanistisista matkoista eri maailmojen välillä.((Autio 1995; Lahelma 2008a: 62–63; Sarvas ja Taavitsainen 1976; Halinen 2015: 96)) 

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Sivutyökalut