Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


Sivupalkki

wiki:kalliomaalaus


Kalliomaalaus

Määritelmä

kallioon tai irtolohkareeseen maalattu kuva tai kuvaryhmä

Kuvaus

Kalliomaalaukset erottuvat punaisina kuvioina tai laikkuina kallion pinnassa. Maalausten värisävy vaihtelee ruskeasta kirkkaan punaiseen ja oranssiin.1)

Useimmat maalaukset sijaitsevat muinaisten vesireittien varrella, etelään, lounaaseen tai länteen suuntautuvilla, aurinkoisilla ja sileillä seinämillä, suojassa tuulelta. Ne on yleensä tehty jyrkkiin, lippamaisiin järvenrantakallioihin. Joskus maalauksia on myös rantaviivan tuntumassa, isoissa siirtolohkareissa.2)

Maalaukset ovat usein paikoilla, jotka poikkeavat ympäristöstään: paikka saattaa olla esimerkiksi poikkeuksellisen jylhä tai siihen saattaa liittyä huomiota herättäviä kalliomuotoja.3) Osa maalauksista sijaitsee kallioissa, joista voi hahmottaa ihmisenkaltaisia muotoja, kuten kasvojen sivuprofiilin. Tällaisia antropomorfisia kalliota ovat esim. Ristiinan Astuvansalmi, Laukaan Saraakallio ja Taipalsaaren Valkeisaari.4) Suurin osa kohteista on nykyisin vaikeasti saavutettavia, monet niistä sijaitsevat saarissa ja jyrkillä kallioalueilla, kaukana nykyasutuksesta.

Yleisimpiä maalausaiheita ovat ihmiskuviot, hirvet ja veneet, harvinaisempia taas kalat, kämmenenkuvat, käärmeet ja geometriset kuviot. Maalauksista on tunnistettu kuvapareja ja -jonoja kuten suuri ja pieni ihminen tai hirvieläin ja ihminen, joten ainakin jotkut aiheet liittyvät merkitykseltään toisiinsa.5)

Tutkijoiden käsitykset kalliomaalausten kuvioiden määristä vaihtelevat. Kuvia on usein vaikea erottaa kallioiden luonnollisista värjäymistä, ja esim. sää ja valaistusolosuhteet vaikuttavat paljon, kuinka hyvin kuviot tulevat esiin. Monet kuvat ovat myös katkelmallisia ja siksi vaikeita hahmottaa. Hahmottamisen apuna käytetään mm. valokuvaamista: Kuvista otettujen digitaalikuvien punaväriä vahvistamalla saadaan esille kuvia, joita olisi vaikea erottaa paljain silmin.6) Kuvat esiintyvät useimmiten yksittäin tai muutaman kuva-aiheen kokonaisuuksina. Yli viidenkymmenen merkin kohteita ovat Laukaan Saraakallio ja Ristiinan Asuvansalmi.7)

Arkeologisia kaivaustutkimuksia on tehty ainoastaan kolmella kohteella: Ristiinan Astuvansalmella, Taipalsaaren Valkeisaarella ja Luumäen Kalamanniemi 2:lla. Suurin osa ajoitetuista kalliomaalauksiin liittyvistä löydöistä on kivikauden lopusta tai varhaismetallikauden alusta.8)

Historia ja käyttö

Kalliomaalauksissa käytetty punamaali on valmistettu kuumentamalla rautaoksidin (hematiitin) värjäämää maa-ainesta9). Veden lisäksi maalijauheeseen on voitu sekoittaa kiinneainetta, kuten linnunmunien keltuaista tai verta. Varmoja todisteita niiden käytöstä ei kuitenkaan toistaiseksi ole löytynyt.10) Maalaukset ovat säilyneet vuosituhansia, koska sadevesi on liuottanut kalliosta piioksidia eli silikaa suojaavaksi, läpinäkyvän kalvoksi maalausten päälle11).

Veden äärellä olevat kuvat on maalattu kallioon todennäköisesti veneestä tai jäältä, joissakin paikoissa kuten Kirkkonummen Vitträskissä on voitu käyttää hyväksi kallion edessä olevaa terassia. Maalausmenetelmää ei tiedetä: maali on voitu levittää esim. sormin, pensselin tai lastan avulla.12)

Kalliomaalausten kuvamaailma liittyy selvästi pyyntikulttuurien uskomusmaailmaan, mitään maanviljelyyn tai karjatalouteen viittaavaa maalauksissa ei esiinny.13) Kalliomaalauksia on tulkittu eri tavoin. Kuvat on yhdistetty metsästysmagiaan: kuvat olisi tehty joko metsästysonnen varmistamiseksi ennen saalistukseen lähtöä tai kiitokseksi saaliin saamisesta. On myös esitetty, että kuvat voisivat liittyä totemismiin, jolloin kuvat esittäisivät eri ihmisryhmien tunnuseläimiä. Kalliomaalaukset voidaan tulkita myös kuvauksiksi shamanistisista matkoista eri maailmojen välillä.14)

Suomen ensimmäinen kalliomaalaus tunnistettiin vuonna 1917 Kirkkonummen Vitträskistä. Kohteen oli ilmoittanut Muinaistieteelliselle toimikunnalle säveltäjä Jean Sibelius. 1960-luvulta alkaen maalauksia on etsitty systemaattisesti ja sen seurauksena tunnettujen kohteiden määrä on kasvanut lähes vuosittain.15)

Ajoitus

Kalliomaalaukset on Suomessa ajoitettu rannansiirtymäkronologian avulla: Järvialtaiden tasoissa on tapahtunut jääkauden jälkeisen maankohoamisen seurauksena muutoksia, joten maalaukset saattavat nykyään sijaita useita metrejä veden pinnan yläpuolella. Rannansiirtymiskronologian perusteella esim. Saimaan vesistöalueella maalaukset on tehty pääasiassa kampakeraamisella kaudella, noin 6000–4000 vuotta sitten. Maalausten tekeminen näyttäisi loppuvan varhaismetallikauden alussa, samoihin aikoihin kun ensimmäiset merkit maanviljelystä ilmaantuvat ja lapinraunioina tunnettuja röykkiöhautoja aletaan rakentaa.16)

Veneenkuvat edustavat kalliomaalausten vanhinta kuvastoa. Myöhemmin veneenkuvat muuttuvat harvinaisemmiksi, kun taas ihmiskuvioiden ja hirvien suhteellinen osuus kasvaa. 3600–2500 eaa. maalauksia tehtiin paljon ja niiden aihemaailma oli monipuolisin. Tähän aikaan kuuluvat mm. kämmenenjäljet. Hirvenkuvat on yleensä tehty ääriviivamaalauksina. Kivikauden loppua kohti maalaukset muuttuvat luonnosmaisemmiksi, yksinkertaisiksi tikku-ukoiksi ja tikkuhirviksi. Myös hirvien suuntautuminen muuttuu: vanhemmissa maalauksissa hirvet katsovat vasempaan, eli yleensä länteen, nuoremmissa maalauksissa oikeaan.17)

Levintä

Kalliomaalauksia ja punamultaläikkiä tunnetaan Suomesta 130–14018). Maalauksia on löydetty etenkin Suur-Saimaan ja Päijänteen vesistöalueilta. Muutamia maalauksia tunnetaan myös Uudeltamaalta ja Kainuusta19). Eniten maalauksia on Kaakkois-Suomessa. Tunnettuja kalliomaalauskohteita ovat esimerkiksi Mikkelin Ristiinan Astuvansalmi, Laukaan Saraakallio ja Suomussalmen Värikallio.

Kalliotaide on yleismaailmallinen ilmiö, ja Suomen kalliomaalauksien kaltaisia kuvia tunnetaan laajalta alueelta pohjoisen Euraasian metsästäjä-keräilijäkulttuurien asuinalueilta, Norjan länsirannikolta itäiseen Siperiaan asti.20)

Suojelustatus

Kalliomaalaukset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä.

Lähteet

Autio, Eero 1995. Horned Anthropomorphic Figures in Finnish Rock Paintings: Shamans or Something else? Fennoscamdia Archaeologica XII: 13–18.
Halinen, Petri 2015. Kalliomaalaukset. Julkaisussa Haggrén, Georg & Halinen, Petri & Lavento, Mika & Raninen, Sami & Wessman, Anna: Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoriaa kivikaudelta keskiajalle: 92–96. Gaudeamus.
Jussila, Timo 1999. Saimaan kalliomaalausten ajoitus rannansiirtymiskronologian perusteella. Julkaisussa Saimaan ja Päijänteen alueen kalliomaalausten sijainti ja syntyaika: kalliomaalausprojekteja 1: 113–133.
Kinnunen, Kari A 2007. Mikä säilöi kalliomaalaukset? Tiede 2/2007: 40–43 http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/mika_sailoi_kalliomaalaukset_
Kivikäs, Pekka 1995. Kalliomaalaukset: muinainen kuva-arkisto. Atena, Jyväskylä.
Kivikäs, Pekka 2000. Kalliokuvat kertovat. Atena, Jyväskylä.
Kivikäs, Pekka 2005. Kallio, maisema ja kalliomaalaus. Rocks, Landscapes and Rock Paintings. Jyväskylä.
Lahelma, Antti 2007. Kalliomaalaukset – ikkuna kivikauden henkiseen kulttuuriin. Julkaisussa Sama maisema, eri kulkijat Repoveden kansallispuisto kivikaudelta 1900-luvulle. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 165: 38–42.
Lahelma, Antti 2006. Excavating Art: a ”Ritual Deposit” Associated with Rock Painting of Valkeissaari, eastern Finland. Fennoscandia Archaeologica XXIII: 2–23.
Lahelma, Antti 2008a. A Touch of Red: Archaeological and Ethnographic Approaches to Interpreting Finnish Rock Paintings. Iskos 15. Suomen Muinaismuistoyhdistys.
Lahelma, Antti 2008b. Communicating with ”Stone Persons”; Anthropomorphism, Saami religion and Finnish Rock Art: Paper III. Julkaisussa A Touch of Red : Archaeological and Ethnographic Approaches to Interpreting Finnish Rock Paintings. Iskos 15. Suomen Muinaismuistoyhdistys ry.
Miettinen, Timo 2000. Kymenlaakson kalliomaalaukset. Kymenlaakson maakuntamuseon julkaisuja 27.
Sarvas, Pekka 1975. Kalliomaalauksistamme. Taide 5/1975.
Sarvas, Pekka & Taavitsainen, J.-P.. 1976. Kalliomaalauksia Lemiltä ja Ristiinasta. Suomen Museo 83: 30–52.
Seitsonen, Oula 2005. Shore displacement chronology of rock paintings at Lake Saimaa, Eastern Finland. Before Farming 2005/1, article 4: 1–21.
Taavitsainen, Jussi-Pekka 1981. Löppösenluola hällmålning i Valkeala. Finskt Museum 86:
11–16.
Taavitsainen Jussi-Pekka & Kinnunen K. 1979. Puumalan Syrjäsalmen kalliomaalauksista ja kalliomaalausten säilymisestä. Geologi 1979/3: 37–42.
Taskinen, Helena 2006a. Kalliomaalauskallioidemme antropomorfiset muodot. Julkaisussa Pesonen, Petro & Mökkönen, Teemu (toim.): Arkeologipäivät 2005: 62–72.
Taskinen, Helena 2006b: Rock Painting Sites in Finland: Archaeological Excavations and Underwater Investigations. Adoranten 2006: 19–27.

Muu kirjallisuus

Luukkonen, Ismo 2021. Suomen esihistorialliset kalliomaalaukset. Sigillum.
Parkkinen, Jukka & Wetterstrand, Tuija 2013. Suomen kalliomaalaukset. Bongarin käsikirja. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Pentikäinen, Juha & Miettinen, Timo 2003. Pyhän merkkejä kivessä. Etnika, Helsinki

Viitteet

1) , 12) Lahelma 2008a: 18
2) Kivikäs 1995: 5; Lahelma 2007: 38; Kivikäs 2005; Miettinen 2000
3) Lahelma 2007: 41, Lahelma 2008a: 20
4) Taavitsainen 1981; Taskinen 2006a: 62, 69–72; Lahelma 2008b: 122–126
5) Lahelma 2007: 38–39; Kivikäs 1995: 32; Kivikäs 2000
6) Lahelma 2008a; Ks. esim. Kalliomaalauskuvien digitaalinen käsittely: Ismo Luukkonen http://www.ismoluukkonen.net/kalliotaide/suomi/
7) ks. esim. Lahelma 2008a, Appendix 2.
8) Taskinen 2006b; Lahelma 2006: 4–6; Lahelma 2008a: 39–41; Lahelma 2006: 5, table 1.
9) Kinnunen 2007
10) Lahelma 2007: 40
11) Taavitsainen & Kinnunen 1979
13) Lahelma 2007: 38–39
14) Autio 1995; Lahelma 2008a: 62–63; Sarvas ja Taavitsainen 1976; Halinen 2015: 96
15) Lahelma 2008a: 28–32
16) Jussila 1999: 132; Lahelma 2007: 39; Lahelma 2008a: 34–35
17) Seitsonen 2005: 8–11; Lahelma 2007: 39–40
18) muinaisjäännösrekisteri, luettu 10.4.2016
19) Halinen 2015: 92; Lahelma 2007: 38
20) Lahelma 2007: 40 lähteineen

Keskustelu

Evan Joshua, 2021/12/11 10:21

Kalliomaalaukset on useimmiten maalattu vesistöjen rannoille, joten ei ihme että niitä löytyy varsinkin Järvi-Suomesta. Mutta muuallakin voi kalliomaalauksia bongata: niitä on nimittäin myös Hossan kansallispuistossa ja jopa pääkaupunkiseudulla.
Ref. pay someone to take my online class

You could leave a comment if you were logged in.
wiki/kalliomaalaus.txt · Viimeksi muutettu: 2022/08/29 16:03 / Helena Ranta