Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

--- wiki:karsikko [2016/09/20 16:13]
Helena Ranta [Lähteet]
+++ wiki:karsikko [2017/05/04 19:28]
Helena Ranta [Historia ja käyttö]
@@ Rivi 7: / Rivi 7: @@
 ===== Määritelmä =====
-Karsikko on paikka, jossa puuhun, kiveen, kallioon tai erilliseen lautaan on tehty merkintöjä vainajien tai erilaisten tapahtumien kuten ensimmäisen kaupunkimatkan, hyvän kalansaaliin, häiden tai hautajaisten  muistoksi.
+Paikka, jossa puuhun, kiveen, kallioon tai erilliseen lautaan on tehty merkintöjä vainajien tai erilaisten tapahtumien kuten ensimmäisen kaupunkimatkan, hyvän kalansaaliin, häiden tai hautajaisten  muistoksi
 ===== Kuvaus =====
 Karsikko-nimi viittaa muinaiseen tapaan karsia ikivihreän havupuun alaoksat pois ja jättää latvaan ”tupsu”. Karsikkopuihin on voitu jättää myös merkkioksia, jotka ovat osoittaneet esimerkiksi kodin suuntaan. Ristien, vuosilukujen ja nimikirjaimien veistäminen runkoon tehtyyn pilkkaan eli kaarnasta kuorittuun kohtaan ja erillisen laudan käyttäminen, sekä merkkien hakkaaminen kiveen tai kallioon ovat myöhäisiä  piirteitä. Karsikkolaudat saatettiin ripustaa puuhun tai rakennuksiin((Holmberg 1924: 28; Vilkuna 1978.)).
-{{ :wiki:dg2100_1_p.jpg?200|}}
-Karsikot tehtiin yleensä kulkureittien varteen tai pihapiiriin. Vainajan karsikkopuun ei tarvinnut olla suuri eikä muodoltaan silmiinpistävä. Tärkeintä oli, että se näkyi kulkureitille.((Vilkuna 1978: 252.))
+{{ :wiki:dg2100_1_p.jpg?200|}} Karsikot tehtiin yleensä kulkureittien varteen tai pihapiiriin. Vainajan karsikkopuun ei tarvinnut olla suuri eikä muodoltaan silmiinpistävä. Tärkeintä oli, että se näkyi kulkureitille.((Vilkuna 1978: 252.))
@@ Rivi 26: / Rivi 26: @@
 Karsikkoja on tehty myös elossa oleville henkilöille, etenkin sellaisille, jotka ensi kertaa olivat mukana jollakin pitkällä matkalla, kuten kaupunki- tai markkinamatkalla, tai jotka ottivat ensimmäistä kertaa elämässään osaa pyydystykseen((Holmberg 1924: 34)). Morsiamen karsikkoja tehtiin muuttuneen elämäntilanteen muistoksi((Juvas 1931)).
-Saaliskarsikkoja on tehty myös esim. hyvän kalasaaliin muistoksi, ”veen emännä kunniaksi” tai suotuisten pyyntikelien toivossa. Nämä tehtiin nimenomaan karsimalla puun oksia ((Holmberg 1924: 50–52, 80.)). Kaskimaiden keskelle on saatettu jättää iso puu karsikoksi. Puun alimmat oksat on karsittu, jotta tuli ei tartu puuhun. Näitä on kutsuttu mm. linnunlevähdyspuiksi tai kokkohongiksi((Holmberg 1924: 65.))
+Saaliskarsikkoja on tehty myös esim. hyvän kalasaaliin muistoksi, ”veen emännä kunniaksi” tai suotuisten pyyntikelien toivossa. Nämä tehtiin nimenomaan karsimalla puun oksia((Holmberg 1924: 50–52, 80.)). Kaskimaiden keskelle on saatettu jättää iso puu karsikoksi. Puun alimmat oksat karsittiin, jotta tuli ei tartu puuhun. Näitä on kutsuttu mm. linnunlevähdyspuiksi tai kokkohongiksi((Holmberg 1924: 65.))
@@ Rivi 40: / Rivi 40: @@
 ===== Suojelustatus =====
-[[http://www.nba.fi/fi/File/685/rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Ks. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu]].
+Vanhat uskomuksellisissa tarkoituksissa tehdyt kaiverrukset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Kiinteitä muinaisjäännöksiä ovat myös yli 100 vuotta vanhat kaiverrukset, joilla on yleistä ja jaettua merkitystä. Ks. [[http://www.nba.fi/fi/File/685/rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu]], sivu 111.
 ===== Lähteet =====
-**Holmberg, Uno** 1924. Suomalaisten karsikoista. //Kalevalaseuran vuosikirj//a 4. Helsinki.
+**Holmberg, Uno** 1924. Suomalaisten karsikoista. //Kalevalaseuran vuosikirja// 4. Helsinki.
 **Juvas, Maija** 1931. Lisätietoja karsikoista ja hurrikkaista. //Sanakirjasäätiön toimituksia// I. Helsinki.
 **Kotivuori, Hannu** 2003. Puuhun kirjoitettu.// Raitio// 2001: 23–33.
-**Niukkanen, Marianna** 2009. //Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset. Tunnustaminen ja suojelu.// Museovirasto, Rakennushistorian osasto.
+**Niukkanen, Marianna** 2009. //Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset, tunnistaminen ja suojelu//. Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3.
-**Sarmela, Matti** 1994. Muistoriitit. Suomen perinneatlas. //Suomen kansankulttuurin kartasto// 2. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura: 53–56, kartta 6.
+**Sarmela, Matti** 1994. Muistoriitit. Julkaisussa Suomen perinneatlas. //Suomen kansankulttuurin kartasto// 2: 53–56, kartta 6. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
-**Vilkuna, Janne** 1978. Vainajan karsikko. //Sumiaisten kirja// (toim. Heli Jokipii). JYY:n kotiseutusarja N:o 15.
+**Vilkuna, Janne** 1978. Vainajan karsikko. Julkaisussa Jokipii, Heli (toim.) //Sumiaisten kirja//. JYY:n kotiseutusarja N:o 15.
-**Vilkuna, Janne** 1992. //Suomalaiset vainajien karsikot ja ristipuut.// Kansatieteellinen tapatutkimus. Kansatieteellinen arkisto 39. Suomen muinaismuistoyhdistys.
+**Vilkuna, Janne** 1992. //Suomalaiset vainajien karsikot ja ristipuut.// Kansatieteellinen tapatutkimus. Kansatieteellinen arkisto 39. Suomen Muinaismuistoyhdistys.
 **Vilkuna, Janne** 1993. The Karsikko and Cross-Tree Tradition of Finland. The Origins, Change and End of the Custom. Ethnologia Europaea. //Journal of European Ethnology//: 135–152.

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Erot

Sivutyökalut