Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Tämä sivu on vain luettavissa. Voit katsoa sen lähdekoodia, mutta et muuttaa sitä. Kysy ylläpitäjältä jos pidät tätä estoa virheellisenä.
{{tag>wiki:luokka:asuminen_ja_oleskelu wiki:luokka:maaseudun_historialliset_asuinpaikat wiki:luokka:kaupungit_ja_kaupunkimaiset_yhteisöt}}

 

====== Kellari ======
{{:wiki:dg2492_2.jpg?450|}}
===== Määritelmä =====

Rakennuksen alle tai rakennuksesta erilleen tehty kokonaan tai osaksi maanalainen ruoka-, juoma- tai kauppatavaroiden säilytystila

 
===== Kuvaus =====

{{ :wiki:img_1045.jpg?300|}} Asumiseen ja pitkäaikaiseen oleskeluun olennaisesti liittyviä kellareita tunnetaan sekä maaseudulta että kaupungeista. 

Maaseudun historiallisilla asuinpaikoilla kellarinpaikat erottuvat usein varjoisilla pohjoisrinteillä olevina kuopanteina, joiden luonnonkiviset tai hirsiset seinät saattavat yhä näkyä kasvillisuuden alta. Joskus harvoin kellareista on jäljellä holvi- tai puukaton jäännöksiä. Usein katto on kuitenkin ajan kuluessa maatunut tai sortunut. Maalla peitetyt puukatot lienevät olleet tavallisin rakennetyyppi (ns. maakellari). Kellareissa on voinut olla maa- tai kivilattia. Maakellarit saattavat muistuttaa arkeologisena kohteena [[wiki:mäkitupa|mäkitupia]]. Mäkituvissa on kuitenkin kellareista poiketen tulisija. 

Kellarit ovat vakiintuneet talojen pihapiiriin viimeistään uudella ajalla((Haggrén 2015: 480.)). Historiallisten kylänpaikkojen arkeologissa kaivauksissa on usein havaittu myös lattioiden alla sijainneita pieniä (noin 1–2 metriä x 1–2 metriä) kellarikuoppia (esim. Vantaa Gubbacka)((Suhonen 2003.)). 

{{:wiki:kivikellari_katedralskolan1600-l_turku.jpg?300 |}}Kaupungeissa kivikellarit muodostavat usein pitkän historiansa vuoksi monia rakennusvaiheita sisältävän kokonaisuuden. Tavallisesti ne sijaitsevat vielä käytössä olevan rakennuksen alla. 

Keskiajalla kaupunkeihin rakennetut kivikellarit saattoivat olla puotikellareita, joita käytettiin myös varastointiin. Puotikellarin sisäänkäynti ja ikkunat olivat kadulle, ja kellari oli vain osittain maanpinnan alainen. Vain harvoin niistä löytyy tulisijoja. Kivikellari saattoi olla luonnonkivistä tai tiilistä tynnyriholvattu tai lautakattoinen. Kellarit sijaitsivat yleensä asuinrakennuksen tai aitan alla, ja niissä saattoi olla myös tiilistä muurattuja osia. Kivikellareita myös yhdistettiin ja laajennettiin ja niiden päälle voitiin rakentaa kivitalo.((Uotila 1988: 51–63; Ylimaunu 2007: 44–49)) Uudella ajalla kaupunkikellareiden oviaukot ja halssit portaineen sijoitettiin pihan puolelle.((Uotila 1988: 62–63.)) 

Kellari saattoi olla myös hirsirakenteinen. Kellarin lattiassa saattoi olla veden pois johtamista varten tehtyjä rakenteita. Lisäksi rakennusten lattioiden alla olevat maahan kaivetut, lautavuoratut tai esimerkiksi vanhasta tynnyristä tehdyt kellarikuopat olivat yleisiä.((Ylimaunu 2007: 44–49))

===== Historia ja käyttö =====

Ruokatavaran varastoiminen talveksi on ollut olennainen osa historiallisen ajan maanviljelyyn ja karjanhoitoon perustuvaa elinkeinoa. Tätä varten kylien ja torppien paikoille on rakennettu erilaisia kellareita viimeistään keskiajalta lähtien. Muutamaa kartanolinnaa ja kirkkoa lukuun ottamatta maaseudulla ei tiedetä olleen keskiajalla muita kivirakenteita kuin kivikellareita. Vauraissa pappiloissa ja kartanoissa saattoi keskiajalla olla usean huoneen laajuinen kellari, jota käytetettiin erityisesti juomien varastoimiseen. Isoimmat kellarit olivat holvattuja, mutta pienemmissä riitti yleensä palkkikatto. Kellareita on vaikea ajoittaa. Moni keskiaikaisena pidetty kellari on osoittautunut todellisuudessa olevan peräisin vasta uuden ajan puolelta 1500- ja 1600-luvuilta.((Haggrén 2015: 483.)) Kaupungeissa kivikellareita käytettiin varastoinnin lisäksi myös kauppapuoteina.((Uotila 1988: 62–63; 2003.)) 



===== Ajoitus =====

Keskiaika - nykyaika

===== Levintä =====

Koko Suomi

===== Suojelustatus =====
Kellarit liittyvät asuinpaikkoihin, puolustusvarustuksiin tms. ja suojelu määräytyy pääkohteen mukaan.
===== Lähteet =====

**Haggrén, Georg** 2015. Rakennukset ja rakennustekniikka. Julkaisussa Haggrén, Georg & Halinen, Petri & Lavento, Mika & Raninen, Sami & Wessman, Anna: //Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoriaa kivikaudelta keskiajalle//. Gaudeamus.
**Suhonen, V.-P.** 2003. //Vantaan Länsisalmen Gubbackan autiotontin arkeologiset tutkimukset vuonna 2003//. Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa.
**Uotila, Kari** 1988. Holvatut kellarit – osa Turun suurtorin keskiaikaa. //Aboa, Turun maakuntamuseo, vuosikirja// 50/1986. 
**Uotila, Kari** 2003. Kivitaloja keskiajan Turussa. Julkaisussa Seppänen, Liisa (toim.): //Kaupunkia pintaa syvemmältä – arkeologisia näkökulmia Turun historiaan//. Archaeologia Medii Aevi Finlandiae IX. Turku.
**Ylimaunu, Timo** 2007. //Aittakylästä kaupungiksi: arkeologinen tutkimus Tornion kaupungistumisesta 18. vuosisadan loppuun mennessä//. Studia Archaeologica Septentrionalia 4. Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys, Rovaniemi. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-5231-1
===== Muu kirjallisuus =====

**Koivisto, Andreas & Väisänen, Riikka & Heinonen, Tuuli & Terävä, Elina & Karimo, Aasa** 2012. //Vantaan Mårtensbyn Lillaksen arkeologiset tutkimukset vuonna 2012//. Vantaan kaupunginmuseo.
**Koivisto, Andreas & Väisänen, Riikka** 2013. //Vantaan Mårtensbyn Lillaksen arkeologiset tutkimukset vuonna 2013//. Vantaan kaupunginmuseo.
===== Viitteet =====
Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Sivutyökalut
