Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

--- wiki:rautakautinen-maansekainen-röykkiö [2017/06/16 14:01]
Helena Ranta [Suojelustatus]
+++ wiki:rautakautinen-maansekainen-röykkiö [2018/03/15 15:12]
Helena Ranta [Kuvaus]
@@ Rivi 9: / Rivi 9: @@
 ===== Kuvaus =====
-Maansekaisissa röykkiöissä on yleensä melko vähän kiviä, tavallisimmin 1 – 3 harvahkoa kerrosta. Ne on koottu eri kokoisista irtokivistä ja maasta yhden tai useamman suuren maakiven varaan((Nieminen 1980: 13–113)). Joskus varsinaisena "silmäkivenä" on kuppikivi ((Kivikoski 1955, 1; Lehtosalo-Hilander 1984: 269; Poutiainen & Siljander 2010: 117)), kuten esim. Hattula Torttolanmäki 4 ja 5 -nimisellä muinaisjäännösalueella((muinaisjäännösrekisterin kohde 82010066)). Joskus röykkiöissä on kehä- tai reunakiveystä((Nieminen 1980: 114–115; Moilanen 2015: 33)). Röykkiöiden rakentamisessa on yleensä käytetty hyväksi maaston muotoja rinteissä tai luontaisten kumpareiden laella. Yleensä röykkiöt ovat matalia, ja niiden korkeus on keskimäärin korkeintaan puolimetriä, mutta on joukossa yli metrin korkuisiakin. Muodoltaan röykkiöt ovat yleensä lähes pyöreitä tai soikeita, ja niiden läpimitat vaihtelevat muutamasta metristä reilusti yli 10 metriin.((Nieminen 1980: 13–113)). Röykkiöt voivat muodostaa muutamien, kymmenien tai jopa satojen röykkiöiden kalmistoja((Edgren 1992: 181)).
+Maansekaisissa röykkiöissä on yleensä melko vähän kiviä, tavallisimmin yhdestä kolmeen harvahkoa kerrosta. Ne on koottu eri kokoisista irtokivistä ja maasta yhden tai useamman suuren maakiven varaan((Nieminen 1980: 13–113)). Joskus varsinaisena "silmäkivenä" on kuppikivi((Kivikoski 1955: 1; Lehtosalo-Hilander 1984: 269; Poutiainen & Siljander 2010: 117)), kuten esim. Hattula Torttolanmäki 4 ja 5 -nimisellä muinaisjäännösalueella((muinaisjäännösrekisterin kohde 82010066)). Joskus röykkiöissä on kehä- tai reunakiveystä((Nieminen 1980: 114–115; Moilanen 2015: 33)). Röykkiöiden rakentamisessa on yleensä käytetty hyväksi maaston muotoja rinteissä tai luontaisten kumpareiden laella. Yleensä röykkiöt ovat matalia, ja niiden korkeus on keskimäärin korkeintaan puolimetriä, mutta on joukossa yli metrin korkuisiakin. Muodoltaan röykkiöt ovat yleensä lähes pyöreitä tai soikeita, ja niiden läpimitat vaihtelevat muutamasta metristä reilusti yli 10 metriin.((Nieminen 1980: 13–113)) Röykkiöt voivat muodostaa muutamien, kymmenien tai jopa satojen röykkiöiden kalmistoja((Edgren 1992: 181)).
@@ Rivi 28: / Rivi 25: @@
 ===== Ajoitus =====
-Nuoremmalta roomalaisajalta rautakauden loppuun ((Raninen & Wessman 2015: 245–246, 256–257, 286, 293, 354)).
+Nuoremmalta roomalaisajalta rautakauden loppuun((Raninen & Wessman 2015: 245–246, 256–257, 286, 293, 354)).
 ===== Levintä =====
@@ Rivi 39: / Rivi 36: @@
 ===== Lähteet =====
+**Edgren, Torsten **1992. Den förhistoriska tiden. Julkaisussa //Finlands historia// 1. Ekenäs: 11–437.
+**Kivikoski, Ella** 1955. Hämeen rautakausi. Julkaisussa //Hämeen historia// I. Hämeenlinna: 39–197.
+**Lehtosalo-Hilander, Pirkko-Liisa** 1984. Keski- ja myöhäisrautakausi. Julkaisussa //Suomen historia// 1. Espoo: 250–405.
+**Moilanen, Ulla** 2015. Uusia ajoituksia Sastamalan Kaukolasta. Julkaisussa //Pirkanmaan alta 14: arkeologisia tutkimuksia//. Tampereen museoiden julkaisuja 138: 26–37.
+**Moilanen, Ulla** 2017. Hautoja ja hautaustapoja Pirkanmaan alueella tuhat vuotta sitten. Julkaisussa //Tursiannotko, tutkimuksia hämäläiskylästä viikinkiajalta keskiajalle//. Tampereen museoiden julkaisuja 148: 129–145.
+**Nieminen, Eeva-Liisa** 1980. //Kansainvaellusaika Hämeessä//. Pro gradu -työ arkeologian laudatur -arvosanaa varten. Helsingin yliopiston arkeologian laitos: 1–188.
+**Poutiainen, Hannu & Siljander, Eero** 2010. Kuppikivet ja muinaiset uskomukset. Julkaisussa //Hirviveneestä Hullukaaliin. Muinaisuskomukset arkeologisen aineiston tulkinnassa//. Päijät-Hämeen tutkimusseuran vuosikirja 2008–2009: 102–110.
+**Raninen, Sami & Wessman, Anna** 2015. Rautakausi. Julkaisussa Haggrén, Georg & Halinen, Petri & Lavento, Mika & Raninen, Sami & Wessman, Anna: //Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalle//. Gaudeamus: 213–365.
+**Taivainen, Jouni** 2005. Ajatuksia Retulansaaren rautakauden - keskiajan asutuksesta ja elinkeinoista. Julkaisussa //Arx Tavastica// 12. Hämeenlinna-seuran julkaisu 12: 2–17.
-===== Muu kirjallisuus =====
+===== Muu kirjallisuus =====
+**Honkanen, Pekka** 1981. //Uudenmaan kansainvaellus- ja merovingiaika//. Helsingin yliopiston arkeologian laitos. Moniste n:o 26.
+**Keskitalo, Oiva** 1979. //Suomen nuoremman roomalaisen rautakauden löydöt//. Helsingin yliopiston arkeologian laitos. Moniste n:o 20.
+**Purhonen, Paula** (toim.) 2003. //Lapinraunioita ja hiidenkiukaita. Kansallismuseossa 17.10.1991 pidetyn ”Epämääräisiä kiviröykkiöitä” koskevan seminaarin alustukset//. Museovirasto. Arkeologian osasto. Julkaisu n:o 3.
+**Raike, Eeva & Seppälä, Sirkka-Liisa** 2006. Naarankalmanmäki. An Iron Age Complex in Lempäälä, Southern Finland. //Fennoscandia Archaeologica// XXII.
+**Sarkamo, Jaakko** 1970. Retulansaaren uhriröykkiö. //Suomen Museo// 77.
+**Sarkamo, Jaakko** 1984. Reulansaaren "uhriröykkiö". Julkaisussa //Suomen historia// 1. Espoo.
+**Tusa, Maija** 1989. //Kolme kylää Janakkalassa – Räikälän, Kernaalan ja Vanantaan asutushistoriaa//. Tutkielma arkeologiassa 6.11.1989. Helsingin yliopisto. Arkeologian laitos.
 ===== Viitteet =====
 ~~DISCUSSION~~

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Erot

Sivutyökalut