Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:rautakautinen-maansekainen-röykkiö

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
Seuraava revisio Both sides next revision
wiki:rautakautinen-maansekainen-röykkiö [2017/06/16 14:05]
Helena Ranta
wiki:rautakautinen-maansekainen-röykkiö [2018/03/15 15:12]
Helena Ranta [Kuvaus]
Rivi 9: Rivi 9:
  
 ===== Kuvaus ===== ===== Kuvaus =====
-Maansekaisissa röykkiöissä on yleensä melko vähän kiviä, tavallisimmin ​1 – 3 harvahkoa kerrosta. Ne on koottu eri kokoisista irtokivistä ja maasta yhden tai useamman suuren maakiven varaan((Nieminen 1980: 13–113)). Joskus varsinaisena "​silmäkivenä"​ on kuppikivi ((Kivikoski 19551; Lehtosalo-Hilander 1984: 269; Poutiainen & Siljander 2010: 117)), kuten esim. Hattula Torttolanmäki 4 ja 5 -nimisellä muinaisjäännösalueella((muinaisjäännösrekisterin kohde 82010066)). Joskus röykkiöissä on kehä- tai reunakiveystä((Nieminen 1980: 114–115; Moilanen 2015: 33)). Röykkiöiden rakentamisessa on yleensä käytetty hyväksi maaston muotoja rinteissä tai luontaisten kumpareiden laella. Yleensä röykkiöt ovat matalia, ja niiden korkeus on keskimäärin korkeintaan puolimetriä,​ mutta on joukossa yli metrin korkuisiakin. Muodoltaan röykkiöt ovat yleensä lähes pyöreitä tai soikeita, ja niiden läpimitat vaihtelevat muutamasta metristä reilusti yli 10 metriin.((Nieminen 1980: 13–113))Röykkiöt voivat muodostaa muutamien, kymmenien tai jopa satojen röykkiöiden kalmistoja((Edgren 1992: 181)). +Maansekaisissa röykkiöissä on yleensä melko vähän kiviä, tavallisimmin ​yhdestä kolmeen ​harvahkoa kerrosta. Ne on koottu eri kokoisista irtokivistä ja maasta yhden tai useamman suuren maakiven varaan((Nieminen 1980: 13–113)). Joskus varsinaisena "​silmäkivenä"​ on kuppikivi((Kivikoski 19551; Lehtosalo-Hilander 1984: 269; Poutiainen & Siljander 2010: 117)), kuten esim. Hattula Torttolanmäki 4 ja 5 -nimisellä muinaisjäännösalueella((muinaisjäännösrekisterin kohde 82010066)). Joskus röykkiöissä on kehä- tai reunakiveystä((Nieminen 1980: 114–115; Moilanen 2015: 33)). Röykkiöiden rakentamisessa on yleensä käytetty hyväksi maaston muotoja rinteissä tai luontaisten kumpareiden laella. Yleensä röykkiöt ovat matalia, ja niiden korkeus on keskimäärin korkeintaan puolimetriä,​ mutta on joukossa yli metrin korkuisiakin. Muodoltaan röykkiöt ovat yleensä lähes pyöreitä tai soikeita, ja niiden läpimitat vaihtelevat muutamasta metristä reilusti yli 10 metriin.((Nieminen 1980: 13–113)) Röykkiöt voivat muodostaa muutamien, kymmenien tai jopa satojen röykkiöiden kalmistoja((Edgren 1992: 181)).
- +
- +
  
  
Rivi 28: Rivi 25:
 ===== Ajoitus ===== ===== Ajoitus =====
  
-Nuoremmalta roomalaisajalta rautakauden loppuun ((Raninen & Wessman 2015: 245–246, 256–257, 286, 293, 354)).+Nuoremmalta roomalaisajalta rautakauden loppuun((Raninen & Wessman 2015: 245–246, 256–257, 286, 293, 354)).
 ===== Levintä ===== ===== Levintä =====
  
Rivi 39: Rivi 36:
  
 ===== Lähteet ===== ===== Lähteet =====
-Lähteet 
- 
 **Edgren, Torsten **1992. Den förhistoriska tiden. Julkaisussa //Finlands historia// 1. Ekenäs: 11–437. **Edgren, Torsten **1992. Den förhistoriska tiden. Julkaisussa //Finlands historia// 1. Ekenäs: 11–437.
 **Kivikoski,​ Ella** 1955. Hämeen rautakausi. Julkaisussa //Hämeen historia// I. Hämeenlinna:​ 39–197. **Kivikoski,​ Ella** 1955. Hämeen rautakausi. Julkaisussa //Hämeen historia// I. Hämeenlinna:​ 39–197.
wiki/rautakautinen-maansekainen-röykkiö.txt · Viimeksi muutettu: 2022/12/13 10:44 / Helena Ranta