Käyttäjän työkalut
wiki:rautakautinen-maansekainen-röykkiö
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revision Edellinen revisio | Seuraava revisio Both sides next revision | ||
|
wiki:rautakautinen-maansekainen-röykkiö [2018/03/15 15:12] Helena Ranta |
wiki:rautakautinen-maansekainen-röykkiö [2018/03/15 15:12] Helena Ranta [Kuvaus] |
||
|---|---|---|---|
| Rivi 9: | Rivi 9: | ||
| ===== Kuvaus ===== | ===== Kuvaus ===== | ||
| - | Maansekaisissa röykkiöissä on yleensä melko vähän kiviä, tavallisimmin yhdestä kolmeen harvahkoa kerrosta. Ne on koottu eri kokoisista irtokivistä ja maasta yhden tai useamman suuren maakiven varaan((Nieminen 1980: 13–113)). Joskus varsinaisena "silmäkivenä" on kuppikivi((Kivikoski 1955: 1; Lehtosalo-Hilander 1984: 269; Poutiainen & Siljander 2010: 117)), kuten esim. Hattula Torttolanmäki 4 ja 5 -nimisellä muinaisjäännösalueella((muinaisjäännösrekisterin kohde 82010066)). Joskus röykkiöissä on kehä- tai reunakiveystä((Nieminen 1980: 114–115; Moilanen 2015: 33)). Röykkiöiden rakentamisessa on yleensä käytetty hyväksi maaston muotoja rinteissä tai luontaisten kumpareiden laella. Yleensä röykkiöt ovat matalia, ja niiden korkeus on keskimäärin korkeintaan puolimetriä, mutta on joukossa yli metrin korkuisiakin. Muodoltaan röykkiöt ovat yleensä lähes pyöreitä tai soikeita, ja niiden läpimitat vaihtelevat muutamasta metristä reilusti yli 10 metriin.((Nieminen 1980: 13–113)). Röykkiöt voivat muodostaa muutamien, kymmenien tai jopa satojen röykkiöiden kalmistoja((Edgren 1992: 181)). | + | Maansekaisissa röykkiöissä on yleensä melko vähän kiviä, tavallisimmin yhdestä kolmeen harvahkoa kerrosta. Ne on koottu eri kokoisista irtokivistä ja maasta yhden tai useamman suuren maakiven varaan((Nieminen 1980: 13–113)). Joskus varsinaisena "silmäkivenä" on kuppikivi((Kivikoski 1955: 1; Lehtosalo-Hilander 1984: 269; Poutiainen & Siljander 2010: 117)), kuten esim. Hattula Torttolanmäki 4 ja 5 -nimisellä muinaisjäännösalueella((muinaisjäännösrekisterin kohde 82010066)). Joskus röykkiöissä on kehä- tai reunakiveystä((Nieminen 1980: 114–115; Moilanen 2015: 33)). Röykkiöiden rakentamisessa on yleensä käytetty hyväksi maaston muotoja rinteissä tai luontaisten kumpareiden laella. Yleensä röykkiöt ovat matalia, ja niiden korkeus on keskimäärin korkeintaan puolimetriä, mutta on joukossa yli metrin korkuisiakin. Muodoltaan röykkiöt ovat yleensä lähes pyöreitä tai soikeita, ja niiden läpimitat vaihtelevat muutamasta metristä reilusti yli 10 metriin.((Nieminen 1980: 13–113)) Röykkiöt voivat muodostaa muutamien, kymmenien tai jopa satojen röykkiöiden kalmistoja((Edgren 1992: 181)). |
wiki/rautakautinen-maansekainen-röykkiö.txt · Viimeksi muutettu: 2022/12/13 10:44 / Helena Ranta