Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
Both sides previous revision Edellinen revisio | Seuraava revisio Both sides next revision | ||
wiki:satama [2019/12/30 09:12] Veli-Pekka Suhonen [Suojelustatus] |
wiki:satama [2022/08/30 16:11] Helena Ranta [Kuvaus] |
||
---|---|---|---|
Rivi 13: | Rivi 13: | ||
Satama on luonteeltaan pysyvä, usein asutuksen lähelle rantaan rakennettu alue, joka on sidoksissa vesiliikenteeseen. Satamaan liittyy usein kivisiä ja puisia rakenteita, kuten laitureita, aallonmurtajia sekä rakennuksia ja [[wiki:merimerkki|merimerkkejä]]. Sataman vesialuetta on saatettu ruopata syvemmäksi. | Satama on luonteeltaan pysyvä, usein asutuksen lähelle rantaan rakennettu alue, joka on sidoksissa vesiliikenteeseen. Satamaan liittyy usein kivisiä ja puisia rakenteita, kuten laitureita, aallonmurtajia sekä rakennuksia ja [[wiki:merimerkki|merimerkkejä]]. Sataman vesialuetta on saatettu ruopata syvemmäksi. | ||
- | Arkeologisessa aineistossa satamasta kertovat suojarakenteiden lisäksi hylyt sekä kaupankäyntiin liittyvät arkeologiset löydöt kuten rakennusten pohjat sekä rakennusjäte kuten puu, tiili ja lasi. Lisäksi alusten korjaamisesta kertovat jäännökset, naulat, helat ym. metalliesineet sekä pajojen hiili- ja kuonajäte. Nykyisten kaupunkien levitessä satamat ovat suurelta osin jääneet rakennusten alle tai myöhemmän satamatoiminnan jalkoihin. Kauppasatamissa vanhat [[wiki:hylky|hylyt]] ovat yleinen arkeologinen todiste sataman iästä. 1800-luvulle ajoittuvia hylkyjä on tutkittu arkeologisesti esimerkiksi Porin Mäntyniemen satamassa((Tevali 2010, 2011)), Hangon Länsisatamassa((Tevali 2015)) ja Kemin Ajoksen satamassa((Leino 2013)). | + | Arkeologisessa aineistossa satamasta kertovat suojarakenteiden lisäksi hylyt sekä kaupankäyntiin liittyvät arkeologiset löydöt kuten rakennusten pohjat sekä rakennusjäte kuten puu, tiili ja lasi. Lisäksi alusten korjaamisesta kertovat jäännökset, naulat, helat ym. metalliesineet sekä pajojen hiili- ja kuonajäte. Nykyisten kaupunkien lajentuessa satamat ovat suurelta osin jääneet rakennusten alle tai myöhemmän satamatoiminnan jalkoihin. Kauppasatamissa vanhat [[wiki:hylky|hylyt]] ovat yleinen arkeologinen todiste sataman iästä. 1800-luvulle ajoittuvia hylkyjä on tutkittu arkeologisesti esimerkiksi Porin Mäntyniemen satamassa((Tevali 2010, 2011)), Hangon Länsisatamassa((Tevali 2015)) ja Kemin Ajoksen satamassa((Leino 2013)). |
{{ :wiki:painolasti_isoisänniemi.jpg?300|}}**Painolastikivikot** liittyvät erityisesti 1700- ja 1800-luvun kauppasatamiin. Aluksiin on niiden tasapainottamiseksi ladottu pohjalle painolastia, useimmiten kiviä. Kun alukseen otettiin sisään lastia, oli kiviä tyhjennettävä, jotta aluksen painopiste säilyisi oikeassa kohdassa. Kivet tyhjennettiin suunnitelmallisesti tiettyihin paikkoihin satamien lähistölle, jotta ne eivät kerääntyisi madaltamaan satamia tai kulkuväyliä. Näitä kivikoita löytyy edelleen suurten satamakaupunkien vesistöistä, esimerkiksi Helsingin Mustikkamaalta uuden Isoisänsillan kupeesta((Heikkilä & Salo 2012)). | {{ :wiki:painolasti_isoisänniemi.jpg?300|}}**Painolastikivikot** liittyvät erityisesti 1700- ja 1800-luvun kauppasatamiin. Aluksiin on niiden tasapainottamiseksi ladottu pohjalle painolastia, useimmiten kiviä. Kun alukseen otettiin sisään lastia, oli kiviä tyhjennettävä, jotta aluksen painopiste säilyisi oikeassa kohdassa. Kivet tyhjennettiin suunnitelmallisesti tiettyihin paikkoihin satamien lähistölle, jotta ne eivät kerääntyisi madaltamaan satamia tai kulkuväyliä. Näitä kivikoita löytyy edelleen suurten satamakaupunkien vesistöistä, esimerkiksi Helsingin Mustikkamaalta uuden Isoisänsillan kupeesta((Heikkilä & Salo 2012)). |