Käyttäjän työkalut
wiki:satama
Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revision Edellinen revisio | Seuraava revisio Both sides next revision | ||
|
wiki:satama [2022/08/30 16:11] Helena Ranta [Kuvaus] |
wiki:satama [2022/08/30 16:14] Helena Ranta [Kuvaus] |
||
|---|---|---|---|
| Rivi 15: | Rivi 15: | ||
| Arkeologisessa aineistossa satamasta kertovat suojarakenteiden lisäksi hylyt sekä kaupankäyntiin liittyvät arkeologiset löydöt kuten rakennusten pohjat sekä rakennusjäte kuten puu, tiili ja lasi. Lisäksi alusten korjaamisesta kertovat jäännökset, naulat, helat ym. metalliesineet sekä pajojen hiili- ja kuonajäte. Nykyisten kaupunkien lajentuessa satamat ovat suurelta osin jääneet rakennusten alle tai myöhemmän satamatoiminnan jalkoihin. Kauppasatamissa vanhat [[wiki:hylky|hylyt]] ovat yleinen arkeologinen todiste sataman iästä. 1800-luvulle ajoittuvia hylkyjä on tutkittu arkeologisesti esimerkiksi Porin Mäntyniemen satamassa((Tevali 2010, 2011)), Hangon Länsisatamassa((Tevali 2015)) ja Kemin Ajoksen satamassa((Leino 2013)). | Arkeologisessa aineistossa satamasta kertovat suojarakenteiden lisäksi hylyt sekä kaupankäyntiin liittyvät arkeologiset löydöt kuten rakennusten pohjat sekä rakennusjäte kuten puu, tiili ja lasi. Lisäksi alusten korjaamisesta kertovat jäännökset, naulat, helat ym. metalliesineet sekä pajojen hiili- ja kuonajäte. Nykyisten kaupunkien lajentuessa satamat ovat suurelta osin jääneet rakennusten alle tai myöhemmän satamatoiminnan jalkoihin. Kauppasatamissa vanhat [[wiki:hylky|hylyt]] ovat yleinen arkeologinen todiste sataman iästä. 1800-luvulle ajoittuvia hylkyjä on tutkittu arkeologisesti esimerkiksi Porin Mäntyniemen satamassa((Tevali 2010, 2011)), Hangon Länsisatamassa((Tevali 2015)) ja Kemin Ajoksen satamassa((Leino 2013)). | ||
| - | {{ :wiki:painolasti_isoisänniemi.jpg?300|}}**Painolastikivikot** liittyvät erityisesti 1700- ja 1800-luvun kauppasatamiin. Aluksiin on niiden tasapainottamiseksi ladottu pohjalle painolastia, useimmiten kiviä. Kun alukseen otettiin sisään lastia, oli kiviä tyhjennettävä, jotta aluksen painopiste säilyisi oikeassa kohdassa. Kivet tyhjennettiin suunnitelmallisesti tiettyihin paikkoihin satamien lähistölle, jotta ne eivät kerääntyisi madaltamaan satamia tai kulkuväyliä. Näitä kivikoita löytyy edelleen suurten satamakaupunkien vesistöistä, esimerkiksi Helsingin Mustikkamaalta uuden Isoisänsillan kupeesta((Heikkilä & Salo 2012)). | + | {{ :wiki:painolasti_isoisänniemi.jpg?300|}}**Painolastikivikot** liittyvät erityisesti 1700- ja 1800-luvun kauppasatamiin. Aluksiin on niiden tasapainottamiseksi ladottu pohjalle painolastia, useimmiten kiviä. Kun alukseen otettiin sisään lastia, oli kiviä tyhjennettävä, jotta aluksen painopiste säilyisi oikeassa kohdassa. Kivet tyhjennettiin suunnitelmallisesti tiettyihin paikkoihin satamien lähistölle, jotta ne eivät kerääntyisi madaltamaan satamia tai kulkuväyliä. Näitä kivikoita löytyy edelleen suurten satamakaupunkien vesistöistä, esimerkiksi Helsingin Mustikkamaalta Isoisänsillan kupeesta((Heikkilä & Salo 2012)). |
| Saaristossa satamapaikat on joskus raivattu kivistä ja lohkareista vapaiksi rantautumispaikoiksi, jotka on rajattu matalin kivimuurein. Joskus rantakallioihin on isketty rautaisia kiinnitystappeja. Näissä paikoissa alukset on vedetty rantaan suojaan tai korjattaviksi ja satamapaikka on tarkoitettu lähinnä matalasyväyksisille veneille. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi Västerhamn Paraisilla((http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx: Parainen Västerhamn)) sekä Båtskärsören ja Trutören((Gestrin 1992: 12, 32)) Mustasaaressa. | Saaristossa satamapaikat on joskus raivattu kivistä ja lohkareista vapaiksi rantautumispaikoiksi, jotka on rajattu matalin kivimuurein. Joskus rantakallioihin on isketty rautaisia kiinnitystappeja. Näissä paikoissa alukset on vedetty rantaan suojaan tai korjattaviksi ja satamapaikka on tarkoitettu lähinnä matalasyväyksisille veneille. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi Västerhamn Paraisilla((http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx: Parainen Västerhamn)) sekä Båtskärsören ja Trutören((Gestrin 1992: 12, 32)) Mustasaaressa. | ||
wiki/satama.txt · Viimeksi muutettu: 2023/01/25 13:44 / Veli-Pekka Suhonen