Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

--- wiki:tervahauta [2017/03/28 19:11]
Helena Ranta
+++ wiki:tervahauta [2017/04/02 15:23]
Helena Ranta [Lähteet]
@@ Rivi 44: / Rivi 44: @@
 ===== Levintä =====
-Tervahautoja on Suomen metsissä tuhansittain. Tervaa poltettiin siellä, missä kasvoi paljon mäntyjä ja vesireitit tynnyrien kuljetukseen olivat hyvät. Aluksi tervaa tuotettiin etenkin Etelä-Suomessa, mutta metsien ehtyessä tuotannon painopiste siirtyi Itä- ja Pohjois-Suomeen. Pohjanmaa ja Kainuu olivat tervan suurtuotantoalueita 1700- ja 1800-luvuilla, mutta tervaa poltettiin paljon myös mm. Ylä-Satakunnassa ja Salpausselän pohjoisrinteillä.((Niukkanen 2009: 53))
+Tervahautoja on Suomen metsissä tuhansittain etelästä Lappia myöten. Tervaa poltettiin siellä, missä kasvoi paljon mäntyjä ja vesireitit tynnyrien kuljetukseen olivat hyvät. Aluksi tervaa tuotettiin etenkin Etelä-Suomessa, mutta metsien ehtyessä tuotannon painopiste siirtyi Itä- ja Pohjois-Suomeen. Pohjanmaa ja Kainuu olivat tervan suurtuotantoalueita 1700- ja 1800-luvuilla, mutta tervaa poltettiin paljon myös mm. Ylä-Satakunnassa ja Salpausselän pohjoisrinteillä.((Niukkanen 2009: 53))
 ===== Suojelustatus =====
-Vähintään noin sadan vuoden ikäiset (ohjeellinen ikäraja) tervahaudat ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä.[[http://www.nba.fi/fi/File/685/rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Ks. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu, sivu 53]].
+Vähintään noin sadan vuoden ikäiset (ohjeellinen ikäraja) tervahaudat ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks. [[http://www.nba.fi/fi/File/685/rho-historiallisen-ajan-kii.pdf| Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu,]] sivu 53.
 ===== Lähteet =====
@@ Rivi 60: / Rivi 60: @@
 **Lukkari, Maisa** 2011. Terva – Pohjolan musta kulta. Näyttely Pohjois-Pohjanmaan museossa 23.9.–30.10.2011 Näyttelytekstit: document_library/get_file?uuid=1dab4636-a20d-45e4-b08c-3ced894ffd41&groupId=311734
 **Luukko, F. A.** 1934. Tervanpolton tekniikasta Etelä-Pohjanmaalla 1700-luvulla. //Kotiseutu//.
-**Niukkanen, Marianna** 2009. //Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset. Tunnistaminen ja suojelu//. Museovirasto, Rakennushistorian osasto
+**Niukkanen, Marianna** 2009. //Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset, tunnistaminen ja suojelu//. Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3.
-**Pakkanen, Esko & Leikola, Matti** 2011. Tervaa, lautaa ja paperia //Suomen metsien käytön historiaa// 3.
+**Pakkanen, Esko & Leikola, Matti** 2011. Tervaa, lautaa ja paperia. Julkaisussa //Suomen metsien käytön historiaa// 3.
-**Sirelius, U. T.** 1921. Tervanpoltto. //Suomen kansanomaista kulttuuria// II. Helsinki: 49–56.
+**Poutiainen, Hannu** 2013. //Hämeenlinnan Kurkipesänsuon tervarännin arkeologinen kaivaus 2013//. Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa.
+**Sirelius, U. T.** 1921. Tervanpoltto. Julkaisussa //Suomen kansanomaista kulttuuria// II: 49–56. Helsinki.
 **Taivainen, Jouni** 2016. Metsiemme musta kulta. Arkeologinen näkökulma tervan ja hiilen tuotan-toon Suomessa. //Susikko// 1/2016. Metsähistorian Seura ry:n jäsentiedote: 21–23.
-**Talve, Ilmar** 1980. Tervanpoltto. //Suomen kansankulttuuri//. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura: 79–81.
+**Talve, Ilmar** 1980. Tervanpoltto. //Suomen kansankulttuuri//: 79–81.Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
 **Turpeinen, Oiva** 2010. //Mustan kullan maa: Tervan historia//. Somero: Oy Amanita Ltd.
 **Vuorela, Toivo** 1975. //Suomalainen kansankulttuuri//.

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Erot

Sivutyökalut