Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Tämä sivu on vain luettavissa. Voit katsoa sen lähdekoodia, mutta et muuttaa sitä. Kysy ylläpitäjältä jos pidät tätä estoa virheellisenä.
{{tag>wiki:luokka:asuminen_ja_oleskelu wiki:luokka:pyyntielinkeinot wiki:luokka:merenkulku}}

====== Tomtning ======
{{:wiki:dsc05801.jpg?450|}}
===== Määritelmä =====
//Tomtning//illa tai //tomtning//-jäännöksellä tarkoitetaan ulkosaaristossa ja välisaariston selkävesien tuntumassa esiintyviä sesonkiasumuksia. Kalastajat yöpyivät niissä, koska ulkoluodolta oli niin pitkä matka kylään, ettei sinne voinut soutaa tai purjehtia yöksi((Suomessa ja Ruotsissa //tomtning//, Ahvenanmaalla //övernattningsgrund//. Termille //tomtning// ei ole löydetty hyvää suomenkielistä vastinetta.))
===== Kuvaus =====
//Tomtning//ille on ominaista pyöreä, puolipyöreä tai suorakulmainen kylmämuuri. Se muodostaa rakenteen seinät. Usein muuri on rakennettu siten, että kallion tai siirtolohkareen pystysuora seinämä muodostaa rakenteen yksi tai kaksi seinää. Usein jossakin kohdassa seinää on kiven pinnassa lämpölaajenemisvaurioita merkkinä tulenpidosta. Seinät rajaavat tasaisen tai hieman kuopalla olevan 2-30 neliömetrin laajuisen  maalattian. Tomtningin ulkopuolella saattaa olla avoin tulisija tai kiviuuni.

Kalastuspaikkojen sesonkiasumusten joukossa tomtningit ovat pitkäaikaisempi ja todennäköisesti iäkkäämpi ryhmä jäännöksiä kuin kalatuvat. Tomtningin ja kalatuvan erona ovat seinät, jotka tomtningissa muodostuvat kylmämuurista ja kalatuvassa hirrestä tai laudasta. Kalatuvissa oli yleensä lautalattia, kun taas tomtningeissa oli maalattia. Ero oli liukuva, ja tiedetään käytetyn yksinkertaisia puusta rakennettuja yöpymiskojuja. 



===== Historia ja käyttö =====
Yksinkertaisissa kalastajien sesonkiasumuksissa yöpymisestä on lähteissä muutama yksittäinen kuvaus 1700- ja 1800-luvuilta. Niiden perusteella voidaan pitää uskottavana sitä, että saarilta löydetyt arkeologiset //tomtning//it ovat olleet kalastuksessa käytössä sesonkiasumuksina. Ruotsin Västerbottenin ja Norrlannin rannikolla osa //tomtning//eista on voitu yhdistää hylkeenpyyntiin, mikä ei ole mahdotonta Suomen puolellakaan.

//Tomtning//it ovat todennäköisesti olleet käytössä viimeistään keskiajalta alkaen. Turunmaan saaristossa on muutamia //tomtning//eja, jotka indikoivat korkeampaa ikää, sillä ne sijaitsevat korkealla maastossa ja muita kauempana rannasta. Kun kalatupia alettiin rakentaa kalastuspaikkoihin viimeistään 1600-luvulla, //tomtning//it jäivät marginaalisiksi asumuksiksi. Kalastuskarien käyttö väheni sitä mukaa kun veneitä alettiin varustaa moottoreilla 1910- ja 1920-luvuilla ja tällöin päättyi tomtningien käyttö yksittäisiä tapauksia lukuun ottamatta. 

===== Ajoitus =====
Viimeistään keskiajalta 1900-luvulle.
===== Levintä =====
//Tomtning//eja tunnetaan ulkosaaristosta ja välisaariston selkävesien tuntumasta itäiseltä Suomenlahdelta Ahvenanmaalle ja Perämeren saarille. Suurin tiheys itäisen Suomenlahden ja Merenkurkun saarilla.
===== Suojelustatus =====
[[http://www.nba.fi/fi/File/685/rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Ks. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu]]. 

===== Lähteet =====
**Tuovinen, Tapani** 2001. //Ulkosaariston arkeologiaa. Saaristomeren kansallispuiston yhteistoiminta-alueen inventointi 1994-1997//. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja A 122. 2. p. Vantaa.
===== Muu kirjallisuus =====

===== Viitteet =====
~~DISCUSSION~~
Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Sivutyökalut
