Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:tupasija

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
Seuraava revisio Both sides next revision
wiki:tupasija [2017/05/03 13:01]
Helena Ranta [Muu kirjallisuus]
wiki:tupasija [2017/05/03 13:20]
Helena Ranta [Muu kirjallisuus]
Rivi 9: Rivi 9:
  
 ===== Kuvaus ===== ===== Kuvaus =====
-Hirttä on käytetty sekä asuin- että ulkorakennusten valmistusmateriaalina kivikaudelta saakka. Tupasijalla (PS//​stoahpu//​) tarkoitetaan Lapissa sijaitsevan salvotun hirsirakennuksen arkeologisia jäännöksiä. Arkeologisissa yhteyksissä puhutaan tupasijasta eteisettömien rakennusten ja pirttien, yhteydessä. Asuinpaikalla,​ jossa tupa sijaitsee, voi olla myös kotia, nilejä (PS //njalla//) ja aittoja (PS //áiti//) sekä karjasuoja.((Itkonen 1948a; 1948b; Huttunen 2013)) ​+Hirttä on käytetty sekä asuin- että ulkorakennusten valmistusmateriaalina kivikaudelta saakka. Tupasijalla (PS //​stoahpu//​) tarkoitetaan Lapissa sijaitsevan salvotun hirsirakennuksen arkeologisia jäännöksiä. Arkeologisissa yhteyksissä puhutaan tupasijasta eteisettömien rakennusten ja pirttien, yhteydessä. Asuinpaikalla,​ jossa tupa sijaitsee, voi olla myös kotia, nilejä (PS //njalla//) ja aittoja (PS //áiti//) sekä karjasuoja.((Itkonen 1948a; 1948b; Huttunen 2013)) ​
  
 Hirsitupa on ollut tavallisesti neliön tai suorakaiteen muotoinen, yksihuoneinen rakennus. 1800-luvulta lähtien on käytössä ollut myös kaksihuoneisia paritupia, jossa huoneiden välissä oli läpikuljettava eteinen, porstua. Tupa on saatettu laajentaa yhdestä tuvasta parituvaksi rakentamalla toinen tupa vanhan viereen siten, että ovet tulivat vastakkain ja vanhan tuvan katto jatkettiin uuden päälle. Tuvan koko on ollut 3,5 – 5,5 x 3,5 – 5 metriä. Tupien rakenteissa on ollut alueellisia eroja; esim. kolttien tuvat ovat olleet pienempiä ja matalampia kuin muualla Lapissa olevat tuvat. Tuvat rakennettiin lamasalvostekniikalla.((Carpelan 2003; Halinen 2002; Huttunen 2013; Itkonen 1948a; Talve 1979)) Hirsitupa on ollut tavallisesti neliön tai suorakaiteen muotoinen, yksihuoneinen rakennus. 1800-luvulta lähtien on käytössä ollut myös kaksihuoneisia paritupia, jossa huoneiden välissä oli läpikuljettava eteinen, porstua. Tupa on saatettu laajentaa yhdestä tuvasta parituvaksi rakentamalla toinen tupa vanhan viereen siten, että ovet tulivat vastakkain ja vanhan tuvan katto jatkettiin uuden päälle. Tuvan koko on ollut 3,5 – 5,5 x 3,5 – 5 metriä. Tupien rakenteissa on ollut alueellisia eroja; esim. kolttien tuvat ovat olleet pienempiä ja matalampia kuin muualla Lapissa olevat tuvat. Tuvat rakennettiin lamasalvostekniikalla.((Carpelan 2003; Halinen 2002; Huttunen 2013; Itkonen 1948a; Talve 1979))
Rivi 35: Rivi 35:
 **Halinen, Petri** 2002. Enontekiön Markkinan tuvan ajoituksesta. //​Muinaistutkija//​ 4/2002: 42–50. **Halinen, Petri** 2002. Enontekiön Markkinan tuvan ajoituksesta. //​Muinaistutkija//​ 4/2002: 42–50.
 **Honkanen, Pekka** 1979. //​Sodankylä Autiokenttä 1. Kertomus Sodankylän Autiokentän saamelaisasuinpaikka kaivauksesta kesällä 1979//. Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa. **Honkanen, Pekka** 1979. //​Sodankylä Autiokenttä 1. Kertomus Sodankylän Autiokentän saamelaisasuinpaikka kaivauksesta kesällä 1979//. Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa.
-**Huttunen, Marko** 2013. Salvoskota, hirsitupa ja hirsitalo – inarinsaamelaisten vanhat hirsiasumukset. Julkaisussa Magga, Päivi & Ojanlatva, Eija (toim.): //Ealli biras – elävä ympäristö. Saamelainen kulttuuriympäristöohjelma://​ 98–103.+**Huttunen, Marko** 2013. Salvoskota, hirsitupa ja hirsitalo – inarinsaamelaisten vanhat hirsiasumukset. Julkaisussa Magga, Päivi & Ojanlatva, Eija (toim.): //Ealli biras – elävä ympäristö. Saamelainen kulttuuriympäristöohjelma://​ 98–103. Sámi museum - Saamelaismuseosäätiön julkaisuja 9
 **Itkonen, T.I.** 1948a. //Suomen lappalaiset vuoteen// 1945, I. Helsinki/​Porvoo. **Itkonen, T.I.** 1948a. //Suomen lappalaiset vuoteen// 1945, I. Helsinki/​Porvoo.
 **Itkonen, T.I.** 1948b. //Suomen lappalaiset vuoteen// 1945, II. Helsinki/​Porvoo. **Itkonen, T.I.** 1948b. //Suomen lappalaiset vuoteen// 1945, II. Helsinki/​Porvoo.
Rivi 45: Rivi 45:
 **Halinen, Petri & Hamari, Pirjo** 2000. Saamelaisperäisten muinaisjäännösten inventointi. Julkaisussa ​ Kirkinen, Tuija & Maaranen, Päivi (toim.): //​Arkeologinen inventointi. Opas inventoinnin suunnitteluun ja toteuttamiseen//:​ 153–171. Museovirasto. **Halinen, Petri & Hamari, Pirjo** 2000. Saamelaisperäisten muinaisjäännösten inventointi. Julkaisussa ​ Kirkinen, Tuija & Maaranen, Päivi (toim.): //​Arkeologinen inventointi. Opas inventoinnin suunnitteluun ja toteuttamiseen//:​ 153–171. Museovirasto.
 **Hansen, Lars Ivar & Olsen, Bjørnar** 2004. //Samenes Historie fram til 1750//. Cappelen Akademisk Forlag, Oslo. **Hansen, Lars Ivar & Olsen, Bjørnar** 2004. //Samenes Historie fram til 1750//. Cappelen Akademisk Forlag, Oslo.
- ​**Hansen,​ Lars Ivar & Olsen, Bjørnar 2014**. //Hunters in Transition. An Outline of Early Sámi History.// The Northern World. North Europe and the Baltic c. 400–1700 AD. Peoples, Economics and Cultures. Volume 63. LeidenBoston.+ ​**Hansen,​ Lars Ivar & Olsen, Bjørnar 2014**. //Hunters in Transition. An Outline of Early Sámi History.// The Northern World. North Europe and the Baltic c. 400–1700 AD. Peoples, Economics and Cultures. Volume 63. LeidenBoston.
 **Kotivuori,​ Hannu** 1995. //Rovaniemi 474 a – c Korkalo Riitakanranta. Kivikauden ja varhaismetallikauden asuinpaikan,​ esihistoriallisen raudanvalmistuspaikan ja historiallisen ajan tupasijan kaivaus vuosina 1989 ja 1990//. Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa. **Kotivuori,​ Hannu** 1995. //Rovaniemi 474 a – c Korkalo Riitakanranta. Kivikauden ja varhaismetallikauden asuinpaikan,​ esihistoriallisen raudanvalmistuspaikan ja historiallisen ajan tupasijan kaivaus vuosina 1989 ja 1990//. Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa.
-**Magga, Päivi & Ojanlatva, Eija** (toim.) 2013. //Ealli biras – elävä ympäristö. Saamelainen kulttuuriympäristöohjelma//​.+**Magga, Päivi & Ojanlatva, Eija** (toim.) 2013. //Ealli biras – elävä ympäristö. Saamelainen kulttuuriympäristöohjelma//​. Sámi museum - Saamelaismuseosäätiön julkaisuja 9.
 ===== Viitteet ===== ===== Viitteet =====
 ~~DISCUSSION~~ ~~DISCUSSION~~
  
wiki/tupasija.txt · Viimeksi muutettu: 2023/01/18 15:10 / Helena Ranta