Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Tämä sivu on vain luettavissa. Voit katsoa sen lähdekoodia, mutta et muuttaa sitä. Kysy ylläpitäjältä jos pidät tätä estoa virheellisenä.
{{tag>wiki:luokka:puolustus_ja_sodankäynti wiki:luokka:modernit_linnoitukset}}


====== Tykkiasema ======
{{:wiki:tykkiasema_rysäkari.jpg?450|}}


===== Määritelmä =====

 
Tykin tuliasema ja siihen liittyvä puusta, kivestä, maasta ja/tai betonista rakennettu suojavarustus.

===== Kuvaus =====

Ensimmäisen maailmansodan aikana tykit sijoitettiin tavallisesti vierekkäisiin avoasemiin. Pattereiden rintasuojina toimi mäensyrjä tai kallioseinämä. Tykkiasemia saatettiin tehdä myös kallioon louhittuihin kuoppiin. Tykkiasemat erotettiin toisistaan yleensä maakummuilla, joiden takana kulki yhdyshauta seuraavaan asemaan. Tykkiasemia tuettiin hirsillä, betonilla ja kivimuurauksella. Hirsillä tuetut asemat erottuvat maastossa nykyään pelkkinä laakeina kuoppina. Tykkiasemassa oli ampumatarvikekomeroita ja suojahuoneita. Tykit seisoivat tykkiasemissa puisilla lavoilla tai betonisilla jalustoilla.((Lagerstedt & Laulumaa 2014: 13)) 

Toisen maailmansodan aikaisissa kenttälinnoitetuissa pattereissa oli kahdesta neljään tykkiä. Tykkiasemat ovat muodoltaan pyöreitä, suorakaiteen tai hevosenkengänmuotoisia kuoppia. Tykkiaseman reunoilla on voinut olla suojatiloja ja ympäristössä on erillisiä majoitus- ja varastokorsuja.((Lagerstedt 2012: 25, 40.))

Kestolinnoitetut tykkiasemat kaivettiin maahan tai räjäytettiin kallioon. Ne ovat pyöreitä tai nelikulmaisenmuotoisia ja halkaisijaltaan noin 7 metriä. Tykit kiinnitettiin asemien pohjalle tai betonisten jalustojen päälle valettuihin kehäpultteihin ja ne kääntyivät aseman pohjalla kulkevan kehäkiskon päällä. Kestolinnoitettuun tykkiasemaan johtaa katettu sisäänkäyntikäytävä, josta on oviaukko vasemmalla puolella sijaitsevaan miehistösuojaan. Oikealla puolella on ovi ammussuojaan, jonka perällä sijaitsee panossuoja. Kummankin suojan seinissä on aukot, joista ampumatarpeita voitiin nostaa tykille. Tykkiaseman seinällä on ollut teräksinen liukuovi, josta on päästy aseman komentosuojaan.((Lagerstedt 2012: 25, 40.))

 
===== Historia ja käyttö =====

Ks. moderni linnoittaminen.


===== Ajoitus =====

1900-luku

===== Levintä =====

Koko Suomi
===== Suojelustatus =====
Ensimmäisen maailmansodan kohteet ovat kiinteitä muinaisjäännöksiä, toisen maailmansodan kohteet eivät toistaiseksi ole muinaisjäännöksiä, mutta ne tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa kohteiden historiallisen merkityksen takia. [[http://www.nba.fi/fi/File/2779/ensimmaisen-maailmansodan-linnoitteet-ohje-2015.pdf|Ks. Museoviraston ohje Ensimmäisen maailmansodan aikaiset maalinnoitteet]]. 
===== Lähteet =====

**Fabritius, J.Chr.** 1921. //Linnoitustaito.// Helsinki. Otava.
**Lagerstedt, John** 2012. //Salpalinja, sotahistoriallisten kohteiden arkeologinen inventointi 2009–2012// . Museoviraston arkisto.
**Lagerstedt, John** 2014. //Viaporin maarintama. Retkiopas ensimmäisen maailmansodan linnoitteille//. Helsingin kaupunginmuseo. 
**Lagerstedt, John & Laulumaa, Vesa** 2014. //Helsinki, Ensimmäisen maailmansodan linnoitusvyöhyke//. Inventointiselvitys. Museovirasto, arkeologiset kenttäpalvelut.

===== Muu kirjallisuus =====


===== Viitteet =====
~~DISCUSSION~~
Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Sivutyökalut
