Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Tämä sivu on vain luettavissa. Voit katsoa sen lähdekoodia, mutta et muuttaa sitä. Kysy ylläpitäjältä jos pidät tätä estoa virheellisenä.
{{tag>wiki:luokka:uskonnon_harjoittaminen}}

====== Uhrilähde ======

{{:wiki:akd10831bfix.jpg?450|}}

===== Määritelmä =====

Lähde, johon liittyy perimätietoa uhrikäytöstä. 

===== Kuvaus =====
 
Lähde on paikka, jossa pohjavesi virtaa maan pinnalle. Lähde voi olla silmäkkeinen, ns. allikkolähde, vettä tuottava tihkupinta, hetteikkö tai purolähde.((https://fi.wikipedia.org/wiki/L%C3%A4hde, luettu 22.9.2015)) Uhrilähteisiin liittyy dokumentoitua perimätietoa lähteen uhrikäytöstä.

===== Historia ja käyttö =====

Perimätiedon mukaan pyhinä pidetyille lähteille on viety uhrianteja varsin myöhäisinäkin aikoina. Erityinen voima arveltiin olevan lähteellä, jonka vesi virtaa kohti pohjoista((Tallgren 1931: 104.)).

Osa lähteistä, kuten Janakkalan Pyhän Laurin ja Lammin Vanhakartanon lähde, sijaitsee rautakautisten kalmistojen läheisyydessä. Niitä on käytetty lähinnä parannustarkoituksiin, mutta mainintoja uhraamisestakin on säilynyt. Lähteen vettä juotiin ja sitä hierottiin kipeään kohtaan. Lähteillä harjoitettiin myös erilaisia ”menoja” ja juominkeja.((Kivikoski 1966: 84–86; Niukkanen 2009: 119.))

Lähteisiin on uhrattu esim. pienesineitä kuten neuloja ja rahoja((Tallgren 1931: 103–104.)). 

Uhrilähteeksi on tulkittu myös Levänluhdan löytöpaikka: Isonkyrön Levänluhdan lähteestä ja sen ympäriltä on löytynyt noin sadan ihmisen luita ja 400–700-luvun esineistöä. Uhrilähde on kuitenkin vain yksi mahdollinen tulkinta muiden joukossa. Uhripaikan lisäksi kohdetta on luonnehdittu rangaistuspaiksi, sodan tai kulkutaudin uhrien joukkohaudaksi tai naisten ja lasten vesihautauspaikaksi ((Hackman 1913: 315; Kivikoski 1966: 86–87; Seger 1982; Wessman 2009: 90–94.))



===== Ajoitus =====



===== Levintä =====

Muinaisjäännösrekisteriin on kirjattu viitisen kymmentä lähdettä, jotka kuvauksen perusteella voidaan lukea uhrilähteiden joukkoon. Uhrilähteitä tunnetaan monilta paikkakunnilta, mutta erityisen paljon niitä on Kanta-Hämeestä Hämeenlinnan ja Janakkalan seudulta sekä Varsinais-Suomen Salosta. 

===== Suojelustatus =====



===== Lähteet =====

**Hackman, Alfred** 1913. Ein Opferfund der Völkerwanderungszeit in Finland. O//puscula Archaeologica Oscari Montelio septuagenario dicata//, MCMXIII: 299–316.
**Kivikoski, Ella** 1966. //Suomen kiinteät muinaisjäännökset//. Suomalaisen kirjallisuuden seura tietolipas 43. Helsinki.
**Niukkanen, Marianna** 2009. //Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset//. Tunnustaminen ja suojelu. Museovirasto, Rakennushistorian osasto.
**Seger, Tapani** 1982. The plaque of Justinian and other scourges. //Fornvännen// 1982, Årgång 77: 184–198.
**Tallgren, J.R.** 1931. Varsinais-Suomen esihistoria. //Varsinais-Suomen historia// 1. Turku.
**Wessman Anna** 2009. Levänluhta – a place of punishment, sacrifice or just common cemetery? //Fennoscandia archaeologica// XXVI: 81–105.


===== Muu kirjallisuus =====


===== Viitteet =====
~~DISCUSSION~~
Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Sivutyökalut
