Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


Sivupalkki

wiki:uhrilähde


Uhrilähde

Määritelmä

lähde, johon liittyy perimätietoa uhrikäytöstä

Kuvaus

Lähde on paikka, jossa vesi virtaa luonnon olosuhteissa kallio- tai maaperästä maanpinnalle. Purkautumistavan mukaan lähteet voidaan jakaa puro-, allikko- tai hetteikköläheisiin.1) Uhrilähteisiin liittyy dokumentoitua perimätietoa lähteen uhrikäytöstä.

Historia ja käyttö

Perimätiedon mukaan pyhinä pidetyille lähteille on viety uhrianteja varsin myöhäisinäkin aikoina. Erityinen voima arveltiin olevan lähteellä, jonka vesi virtaa kohti pohjoista2).

Osa lähteistä, kuten Janakkalan Pyhän Laurin ja Lammin Vanhakartanon lähde, sijaitsee rautakautisten kalmistojen läheisyydessä. Niitä on käytetty lähinnä parannustarkoituksiin, mutta mainintoja uhraamisestakin on säilynyt. Lähteen vettä juotiin ja sitä hierottiin kipeään kohtaan. Lähteillä harjoitettiin myös erilaisia ”menoja” ja juominkeja.3) Lähteisiin on uhrattu esim. pienesineitä kuten neuloja ja rahoja4).

Uhrilähteeksi on tulkittu myös Levänluhdan löytöpaikka: Isonkyrön Levänluhdan lähteestä ja sen ympäriltä on löytynyt noin sadan ihmisen luita ja 400–700-luvun esineistöä. Uhrilähde on kuitenkin vain yksi mahdollinen tulkinta muiden joukossa. Uhripaikan lisäksi kohdetta on luonnehdittu rangaistuspaiksi, sodan tai kulkutaudin uhrien joukkohaudaksi tai naisten ja lasten vesihautauspaikaksi 5)

Ajoitus

Levintä

Muinaisjäännösrekisteriin6) on kirjattu viitisen kymmentä lähdettä, jotka kuvauksen perusteella voidaan lukea uhrilähteiden joukkoon. Uhrilähteitä tunnetaan monilta paikkakunnilta, mutta erityisen paljon niitä on Kanta-Hämeestä Hämeenlinnan ja Janakkalan seudulta sekä Varsinais-Suomen Salosta.

Suojelustatus

Uhrilähteet ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä, mikäli kohteisiin liittyy luotettavaa perimätietoa. Ks. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu, sivu 119.

Lähteet

Hackman, Alfred 1913. Ein Opferfund der Völkerwanderungszeit in Finland. Opuscula Archaeologica Oscari Montelio septuagenario dicata, MCMXIII: 299–316.
Kivikoski, Ella 1966. Suomen kiinteät muinaisjäännökset. Suomalaisen kirjallisuuden seura tietolipas 43. Helsinki.
Kuusisto, Esko 2015 Suomen lähteet. Vesitalous 5/2015: 5–9
Niukkanen, Marianna 2009. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset, tunnistaminen ja suojelu. Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3.
Seger, Tapani 1982. The plaque of Justinian and other scourges. Fornvännen 1982, Årgång 77: 184–198.
Tallgren, J.R. 1931. Varsinais-Suomen esihistoria. Varsinais-Suomen historia 1. Turku.
Wessman, Anna 2009. Levänluhta – a place of punishment, sacrifice or just common cemetery? Fennoscandia archaeologica XXVI: 81–105.

Muu kirjallisuus

Viitteet

1) Kuusisto 2015: 5
2) Tallgren 1931: 104.
3) Kivikoski 1966: 84–86; Niukkanen 2009: 119.
4) Tallgren 1931: 103–104.
5) Hackman 1913: 315; Kivikoski 1966: 86–87; Seger 1982; Wessman 2009: 90–94.
6) luettu 13.9.2016
You could leave a comment if you were logged in.
wiki/uhrilähde.txt · Viimeksi muutettu: 2020/10/19 14:57 / Helena Ranta