Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
Both sides previous revision Edellinen revisio Seuraava revisio | Edellinen revisio Seuraava revisio Both sides next revision | ||
wiki:uhripuu [2017/02/22 13:29] Helena Ranta [Kuvaus] |
wiki:uhripuu [2017/05/02 12:29] Helena Ranta [Lähteet] |
||
---|---|---|---|
Rivi 6: | Rivi 6: | ||
===== Määritelmä ===== | ===== Määritelmä ===== | ||
- | Uhripaikkana toiminut, uskomusten mukaan taikavoimia sisältänyt puu. | + | Uhripaikkana toiminut, uskomusten mukaan taikavoimia sisältänyt puu |
===== Kuvaus ===== | ===== Kuvaus ===== | ||
Rivi 26: | Rivi 26: | ||
Varhaisimmat maininnat suomalaisista pyhistä puista liittyvät paavin bullaan vuodelta 1176. Se kertoo, kuinka hämäläiset kiduttivat kristinuskoon kääntyneitä yhteiskuntansa jäseniä juoksuttamalla heidät kuoliaiksi pyhien puiden ympärillä((Kivikoski 1966: 84; Talve 1979: 208.)). | Varhaisimmat maininnat suomalaisista pyhistä puista liittyvät paavin bullaan vuodelta 1176. Se kertoo, kuinka hämäläiset kiduttivat kristinuskoon kääntyneitä yhteiskuntansa jäseniä juoksuttamalla heidät kuoliaiksi pyhien puiden ympärillä((Kivikoski 1966: 84; Talve 1979: 208.)). | ||
- | Perimätieto eri osista maata osoittaa, että pyhinä pidetyille puille vietiin uhreja 1800-luvun lopulle asti. Etenkin savolaiset vaalivat pyhän puun perinnettä((Haavio 1951: 247, 251–252.)). Myöhäisimpiä uhripuita koskevia tietoja ovat mm. maininnat Pälkäneen Myttäälän uhrimännystä, Sotkamon Tipasojan Suonenvaaran pyhistä pihlajista ja parannuspuuksi nimitetystä Vesilahden Kinnarin »äkämämännystä»((Kivikoski 1966: 84)). Tiedot pyhiin lehtoihin liittyvistä uskomuksista ja uskonnollisista toimituksista läntisessä Suomessa ovat pitkälti kadonneet kristinuskon myötä((Talve 1979: 208)) | + | Perimätieto eri osista maata osoittaa, että pyhinä pidetyille puille vietiin uhreja 1800-luvun lopulle asti. Etenkin savolaiset vaalivat pyhän puun perinnettä((Haavio 1951: 247, 251–252.)). Myöhäisimpiä uhripuita koskevia tietoja ovat mm. maininnat Pälkäneen Myttäälän uhrimännystä, Sotkamon Tipasojan Suonenvaaran pyhistä pihlajista ja parannuspuuksi nimitetystä Vesilahden Kinnarin »äkämämännystä»((Kivikoski 1966: 84)). Tiedot pyhiin lehtoihin liittyvistä uskomuksista ja uskonnollisista toimituksista läntisessä Suomessa ovat pitkälti kadonneet kristinuskon myötä.((Talve 1979: 208)) |
Rivi 34: | Rivi 34: | ||
===== Suojelustatus ===== | ===== Suojelustatus ===== | ||
- | [[http://www.nba.fi/fi/File/685/rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Ks. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu]]. | + | Uhripuut ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä, mikäli kohteisiin liittyy luotettavaa perimätietoa. [[http://www.nba.fi/fi/File/685/rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Ks. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu, sivu 119]]. |
===== Lähteet ===== | ===== Lähteet ===== | ||
Rivi 40: | Rivi 40: | ||
**Haavio, Martti** 1955. Pyhät puut. //Virittäjä// 1951, 3. vihko: 247–259. | **Haavio, Martti** 1955. Pyhät puut. //Virittäjä// 1951, 3. vihko: 247–259. | ||
**Kivikoski, Ella** 1966. //Suomen kiinteät muinaisjäännökset//. Suomalaisen kirjallisuuden seura tietolipas 43. Helsinki. | **Kivikoski, Ella** 1966. //Suomen kiinteät muinaisjäännökset//. Suomalaisen kirjallisuuden seura tietolipas 43. Helsinki. | ||
- | **Pulkkinen, Risto** 2014. //Suomalainen kansanusko. Samaneista saunatonttuihin//. Helsinki. | + | **Pulkkinen, Risto** 2014. //Suomalainen kansanusko: Samaneista saunatonttuihin//. Gaudeamus, Helsinki. |
**Talve, Ilmar** 1979. //Suomen kansankulttuuri//. Historiallisia päälinjoja. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 355. | **Talve, Ilmar** 1979. //Suomen kansankulttuuri//. Historiallisia päälinjoja. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 355. | ||