Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:uhripuu

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Both sides previous revision Edellinen revisio
Seuraava revisio
Edellinen revisio
Seuraava revisio Both sides next revision
wiki:uhripuu [2017/03/24 13:53]
Helena Ranta
wiki:uhripuu [2017/05/02 12:29]
Helena Ranta [Lähteet]
Rivi 26: Rivi 26:
 Varhaisimmat maininnat suomalaisista pyhistä puista liittyvät paavin bullaan vuodelta 1176. Se kertoo, kuinka hämäläiset kiduttivat kristinuskoon kääntyneitä yhteiskuntansa jäseniä juoksuttamalla heidät kuoliaiksi pyhien puiden ympärillä((Kivikoski 1966: 84; Talve 1979: 208.)). ​ Varhaisimmat maininnat suomalaisista pyhistä puista liittyvät paavin bullaan vuodelta 1176. Se kertoo, kuinka hämäläiset kiduttivat kristinuskoon kääntyneitä yhteiskuntansa jäseniä juoksuttamalla heidät kuoliaiksi pyhien puiden ympärillä((Kivikoski 1966: 84; Talve 1979: 208.)). ​
  
-Perimätieto eri osista maata osoittaa, että pyhinä pidetyille puille vietiin uhreja 1800-luvun lopulle asti. Etenkin savolaiset vaalivat pyhän puun perinnettä((Haavio 1951: 247, 251–252.)). Myöhäisimpiä uhripuita koskevia tietoja ovat mm. maininnat Pälkäneen Myttäälän uhrimännystä,​ Sotkamon Tipasojan Suonenvaaran pyhistä pihlajista ja parannuspuuksi nimitetystä Vesilahden Kinnarin »äkämämännystä»((Kivikoski 1966: 84)). Tiedot pyhiin lehtoihin liittyvistä uskomuksista ja uskonnollisista toimituksista läntisessä Suomessa ovat pitkälti kadonneet kristinuskon myötä((Talve 1979: 208))  ​+Perimätieto eri osista maata osoittaa, että pyhinä pidetyille puille vietiin uhreja 1800-luvun lopulle asti. Etenkin savolaiset vaalivat pyhän puun perinnettä((Haavio 1951: 247, 251–252.)). Myöhäisimpiä uhripuita koskevia tietoja ovat mm. maininnat Pälkäneen Myttäälän uhrimännystä,​ Sotkamon Tipasojan Suonenvaaran pyhistä pihlajista ja parannuspuuksi nimitetystä Vesilahden Kinnarin »äkämämännystä»((Kivikoski 1966: 84)). Tiedot pyhiin lehtoihin liittyvistä uskomuksista ja uskonnollisista toimituksista läntisessä Suomessa ovat pitkälti kadonneet kristinuskon myötä.((Talve 1979: 208))  ​
  
    
Rivi 34: Rivi 34:
 ===== Suojelustatus ===== ===== Suojelustatus =====
  
-Uhripuut ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä ​muinaisjäännöksinä, mikäli kohteisiin liittyy luotettavaa perimätietoa. [[http://​www.nba.fi/​fi/​File/​685/​rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Ks. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu, sivu 119]].+Uhripuut ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä ​muinaisjäännöksiä, mikäli kohteisiin liittyy luotettavaa perimätietoa. [[http://​www.nba.fi/​fi/​File/​685/​rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Ks. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu, sivu 119]].
  
 ===== Lähteet ===== ===== Lähteet =====
Rivi 40: Rivi 40:
 **Haavio, Martti** 1955. Pyhät puut. //​Virittäjä//​ 1951, 3. vihko: 247–259. **Haavio, Martti** 1955. Pyhät puut. //​Virittäjä//​ 1951, 3. vihko: 247–259.
 **Kivikoski,​ Ella** 1966. //Suomen kiinteät muinaisjäännökset//​. Suomalaisen kirjallisuuden seura tietolipas 43. Helsinki. **Kivikoski,​ Ella** 1966. //Suomen kiinteät muinaisjäännökset//​. Suomalaisen kirjallisuuden seura tietolipas 43. Helsinki.
-**Pulkkinen,​ Risto** 2014. //​Suomalainen kansanuskoSamaneista saunatonttuihin//​. Helsinki. ​+**Pulkkinen,​ Risto** 2014. //​Suomalainen kansanuskoSamaneista saunatonttuihin//​. ​Gaudeamus, ​Helsinki. ​
 **Talve, Ilmar** 1979. //Suomen kansankulttuuri//​. Historiallisia päälinjoja. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 355. **Talve, Ilmar** 1979. //Suomen kansankulttuuri//​. Historiallisia päälinjoja. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 355.
  
wiki/uhripuu.txt · Viimeksi muutettu: 2020/10/20 16:27 / Helena Ranta