Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
Both sides previous revision Edellinen revisio Seuraava revisio | Edellinen revisio | ||
wiki:uhriröykkiö [2015/11/10 16:44] Helena Ranta [Uhriröykkiö] |
wiki:uhriröykkiö [2022/08/29 15:54] (nykyinen) Helena Ranta [Lähteet] |
||
---|---|---|---|
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
- | {{tag>wiki:luokka:uskonnon_harjoittaminen wiki:luokka:kansanuskoon_liittyvät_muinaisjäännökset}} | + | {{tag>wiki:luokka:uskonnon_harjoittaminen wiki:luokka:kansanuskon_kohteet}} |
Rivi 7: | Rivi 7: | ||
===== Määritelmä ===== | ===== Määritelmä ===== | ||
- | Hautaukseton kiviröykkiö, jossa on jälkiä uhrirituaaleista. | + | Hautaukseton kiviröykkiö, jossa on jälkiä uhrirituaaleista |
===== Kuvaus ===== | ===== Kuvaus ===== | ||
- | Uhriröykkiöillä tarkoitetaan hautauksetonta kiviröykkiöitä, jossa on jälkiä uhrirituaaleista. Yksinkertaisimmillaan ne voidaan käsittää alttareiksi, uhrien toimitus- ja/tai sijoituspaikoiksi. Hautaröykkiöistä uhriröykkiöt eroavat siten, että niissä ei ole jäännöksiä vainajista.((Muhonen 2009: 25.)) | + | Uhriröykkiöillä tarkoitetaan hautauksettomia kiviröykkiöitä, joissa on jälkiä uhrirituaaleista. Yksinkertaisimmillaan ne voidaan käsittää alttareiksi, uhrien toimitus- ja/tai sijoituspaikoiksi. Hautaröykkiöistä uhriröykkiöt eroavat siten, että niissä ei ole jäännöksiä vainajista.((Muhonen 2009: 25.)) |
Uhriröykkiöiksi tulkittujen röykkiöiden rakenne, koko ja muoto vaihtelevat, joten uhriröykkiön määritelmä perustuu löytöaineistoon – palamattomaan eläinten luihin ja hampaisiin, keramiikkaan, palaneeseen saveen ja rautakuonaan. Löytöaineiston ohella myös löytöjen levintä on nostettu toisinaan kriteeriksi uhriröykkiön tunnistamisessa((Muhonen 2009: 26; Kivikoski 1955:165; Kivikoski 1966: 50)). Olennainen piirre on se, että röykkiöissä ei ole ihmisluita tai selkeitä metalliesineitä. | Uhriröykkiöiksi tulkittujen röykkiöiden rakenne, koko ja muoto vaihtelevat, joten uhriröykkiön määritelmä perustuu löytöaineistoon – palamattomaan eläinten luihin ja hampaisiin, keramiikkaan, palaneeseen saveen ja rautakuonaan. Löytöaineiston ohella myös löytöjen levintä on nostettu toisinaan kriteeriksi uhriröykkiön tunnistamisessa((Muhonen 2009: 26; Kivikoski 1955:165; Kivikoski 1966: 50)). Olennainen piirre on se, että röykkiöissä ei ole ihmisluita tai selkeitä metalliesineitä. | ||
- | Uhriröykkiön tunnistaminen on hankalaa, koska ne muistuttavat usein jäte-ja viljelyröykkiöitä. Uhriröykkiö-tulkinta edellyttää, että röykkiöllä on tehty kaivaustutkimuksia. Monet uhriröykkiöistä sijaitsevat tunnettujen rautakautisten kalmistojen yhteydessä, minkä on katsottu viittaavan esi-isä kulttiin((Kivikoski 1955: 165.)). | + | Uhriröykkiön tunnistaminen on hankalaa, koska ne muistuttavat usein jäte- ja viljelyröykkiöitä. Uhriröykkiö-tulkinta edellyttää, että röykkiöllä on tehty kaivaustutkimuksia. Monet uhriröykkiöistä sijaitsevat tunnettujen rautakautisten kalmistojen yhteydessä, minkä on katsottu viittaavan esi-isä-kulttiin((Kivikoski 1955: 165.)). |
Rivi 28: | Rivi 28: | ||
===== Ajoitus ===== | ===== Ajoitus ===== | ||
- | Uhriröykkiö-termi on vakiintunut koskemaan ennen kaikkea rautakautisia, ajanlaskun alun jälkeisiä kohteita, vaikka on myös esitetty, että uhriröykkiöiden olisi rakennettu jo kivi- ja pronssikaudellakin((Muhonen 2009: 25, viittaus Pohjakallio 1978; Okkonen 2003:152 ym.)). Rautakautisuutta on perusteltu mm. sillä, että monet röykkiöt sijaitsevat rautakautisten kalmistojen yhteydessä. Myös röykkiöistä usein löydetty ns. karkea keramiikka viittaa rautakauteen – tosin keramiikkatyypin valmistus on jatkunut keskiajan puolelle eikä uhriröykkiöiden ajoittaminen siten ole yksiselitteistä((Muhonen 2009: 26–27.)). | + | Uhriröykkiö-termi on vakiintunut koskemaan ennen kaikkea rautakautisia, ajanlaskun alun jälkeisiä kohteita, vaikka on myös esitetty, että uhriröykkiöitä olisi rakennettu jo kivi- ja pronssikaudellakin((Muhonen 2009: 25, viittaus Pohjakallio 1978; Okkonen 2003:152 ym.)). Rautakautisuutta on perusteltu mm. sillä, että monet röykkiöt sijaitsevat rautakautisten kalmistojen yhteydessä. Myös röykkiöistä usein löydetty ns. karkea keramiikka viittaa rautakauteen – tosin keramiikkatyypin valmistus on jatkunut keskiajan puolelle eikä uhriröykkiöiden ajoittaminen siten ole yksiselitteistä((Muhonen 2009: 26–27.)). |
Rivi 34: | Rivi 34: | ||
===== Levintä ===== | ===== Levintä ===== | ||
- | Ella Kivikosken((Kivikoski 1969: 47)) mukaan uhriröykkiö on erityisesti Kokemäenjoen ja Hämeen eteläisen järvialueen muinaisjäännöstyyppi, mutta uhripaikoiksi tulkittuja röykkiöitä on tutkittu myös muun muassa Etelä-Savossa ja Karjalan kannaksella. Karjalassa on kiinnitetty huomiota siihen, että uhriröykkiöt sijaitsevat usein uhrikivien läheisyydessä, niiden pohjoispuolella.((Muhonen 2009: 25 viitteineen; Saksa 1998: 72–73.)) | + | Ella Kivikosken((Kivikoski 1969: 47)) mukaan uhriröykkiö on erityisesti Kokemäenjoen ja Hämeen eteläisen järvialueen muinaisjäännöstyyppi, mutta uhripaikoiksi tulkittuja röykkiöitä on tutkittu myös muun muassa Etelä-Savossa ja Karjalankannaksella. Karjalassa on kiinnitetty huomiota siihen, että uhriröykkiöt sijaitsevat usein uhrikivien läheisyydessä, niiden pohjoispuolella.((Muhonen 2009: 25 viitteineen; Saksa 1998: 72–73.)) |
===== Suojelustatus ===== | ===== Suojelustatus ===== | ||
+ | Uhriröykkiöt ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. | ||
Rivi 46: | Rivi 46: | ||
**Kivikoski, Ella** 1966. //Suomen kiinteät muinaisjäännökse//t. Suomalaisen kirjallisuuden seura tietolipas 43. Helsinki. | **Kivikoski, Ella** 1966. //Suomen kiinteät muinaisjäännökse//t. Suomalaisen kirjallisuuden seura tietolipas 43. Helsinki. | ||
**Kivikoski, Ella** 1969. Esihistoria. //Laitilan historia// I. Vammala: 3–69. | **Kivikoski, Ella** 1969. Esihistoria. //Laitilan historia// I. Vammala: 3–69. | ||
- | **Muhonen, Timo** 2009. Rahoja raunioissa, keitoksia kiviröykkiöissä – Uhriröykkiöt historiallisen ja esihistoriallisen ajan ilmiönä. //Muinaistutkija// 2009, nro 3: 25–45. | + | **Muhonen, Timo** 2009. Rahoja raunioissa, keitoksia kiviröykkiöissä – Uhriröykkiöt historiallisen ja esihistoriallisen ajan ilmiönä. //Muinaistutkija// 3/2009: 25–45. |
**Saksa, Aleksander** 1998. Rautakautinen Karjala. //Muinaiskarjalan asutuksen synty ja varhaiskehitys//. Studia Carelica humanistica 11. Joensuun yliopiston humanistinen tiedekunta. | **Saksa, Aleksander** 1998. Rautakautinen Karjala. //Muinaiskarjalan asutuksen synty ja varhaiskehitys//. Studia Carelica humanistica 11. Joensuun yliopiston humanistinen tiedekunta. | ||
- | + | **Taavitsainen, J.-P.** 1992. Cemeteries or refuse heaps? Archaeological formation processes and the interpretation of antiquities. //Suomen Museo// 1991: 5–14. | |
===== Muu kirjallisuus ===== | ===== Muu kirjallisuus ===== | ||
- | **Muhonen, Timo** 2010. Kiven hoavat kiukualle, rauan hoavat rauniolle: parannustaikuus kiviraunion historiassa. //Muinaistutkija// 2010, nro 3: 19–37. | + | **Muhonen, Timo** 2010. Kiven hoavat kiukualle, rauan hoavat rauniolle: parannustaikuus kiviraunion historiassa. //Muinaistutkija// 3/2010: 19–37. |
**Sarkamo, Jaakko** 1970. Retulansaaren uhriröykkiö. //Suomen Museo// 1970: 35–47. | **Sarkamo, Jaakko** 1970. Retulansaaren uhriröykkiö. //Suomen Museo// 1970: 35–47. | ||