Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


Sivupalkki

wiki:uhriröykkiö


Uhriröykkiö

Määritelmä

Hautaukseton kiviröykkiö, jossa on jälkiä uhrirituaaleista

Kuvaus

Uhriröykkiöillä tarkoitetaan hautauksettomia kiviröykkiöitä, joissa on jälkiä uhrirituaaleista. Yksinkertaisimmillaan ne voidaan käsittää alttareiksi, uhrien toimitus- ja/tai sijoituspaikoiksi. Hautaröykkiöistä uhriröykkiöt eroavat siten, että niissä ei ole jäännöksiä vainajista.1)

Uhriröykkiöiksi tulkittujen röykkiöiden rakenne, koko ja muoto vaihtelevat, joten uhriröykkiön määritelmä perustuu löytöaineistoon – palamattomaan eläinten luihin ja hampaisiin, keramiikkaan, palaneeseen saveen ja rautakuonaan. Löytöaineiston ohella myös löytöjen levintä on nostettu toisinaan kriteeriksi uhriröykkiön tunnistamisessa2). Olennainen piirre on se, että röykkiöissä ei ole ihmisluita tai selkeitä metalliesineitä.

Uhriröykkiön tunnistaminen on hankalaa, koska ne muistuttavat usein jäte- ja viljelyröykkiöitä. Uhriröykkiö-tulkinta edellyttää, että röykkiöllä on tehty kaivaustutkimuksia. Monet uhriröykkiöistä sijaitsevat tunnettujen rautakautisten kalmistojen yhteydessä, minkä on katsottu viittaavan esi-isä-kulttiin3).

Historia ja käyttö

Uhriröykkiö ei ole ainoa näille rakenteille esitetty selitys. Ne on tulkittu esimerkiksi jätetunkioiksi, talon perustoiksi, väliaikaisiksi pajoiksi, keramiikanvalmistuspaikoiksi tai viljelyröykkiöiksi 4).

Uhriröykkiöt ovat osa Itämeren alueen yhteistä kansanperinnettä ja tietoja uhriröykkiöistä on tallentunut mm. islantilaisiin saagoihin ja myöhempiin kirjallisiin lähteisiin5). Maininnat suomalaisista uhriröykkiöistä ovat huomattavasti nuorempia.

Ajoitus

Uhriröykkiö-termi on vakiintunut koskemaan ennen kaikkea rautakautisia, ajanlaskun alun jälkeisiä kohteita, vaikka on myös esitetty, että uhriröykkiöitä olisi rakennettu jo kivi- ja pronssikaudellakin6). Rautakautisuutta on perusteltu mm. sillä, että monet röykkiöt sijaitsevat rautakautisten kalmistojen yhteydessä. Myös röykkiöistä usein löydetty ns. karkea keramiikka viittaa rautakauteen – tosin keramiikkatyypin valmistus on jatkunut keskiajan puolelle eikä uhriröykkiöiden ajoittaminen siten ole yksiselitteistä7).

Levintä

Ella Kivikosken8) mukaan uhriröykkiö on erityisesti Kokemäenjoen ja Hämeen eteläisen järvialueen muinaisjäännöstyyppi, mutta uhripaikoiksi tulkittuja röykkiöitä on tutkittu myös muun muassa Etelä-Savossa ja Karjalankannaksella. Karjalassa on kiinnitetty huomiota siihen, että uhriröykkiöt sijaitsevat usein uhrikivien läheisyydessä, niiden pohjoispuolella.9)

Suojelustatus

Uhriröykkiöt ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä.

Lähteet

Hirviluoto, Anna-Liisa 1965. Janakkalan Laurinmäen rautakautinen uhriraunio. Janakkala ennen ja nyt. Janakkala-seuran julkaisu XIV: 2–5.
Kivikoski, Ella 1955. Esihistoria ja keskiaika. Hämeen historia I. Hämeenlinna: Hämeen heimoliitto.
Kivikoski, Ella 1966. Suomen kiinteät muinaisjäännökset. Suomalaisen kirjallisuuden seura tietolipas 43. Helsinki.
Kivikoski, Ella 1969. Esihistoria. Laitilan historia I. Vammala: 3–69.
Muhonen, Timo 2009. Rahoja raunioissa, keitoksia kiviröykkiöissä – Uhriröykkiöt historiallisen ja esihistoriallisen ajan ilmiönä. Muinaistutkija 3/2009: 25–45.
Saksa, Aleksander 1998. Rautakautinen Karjala. Muinaiskarjalan asutuksen synty ja varhaiskehitys. Studia Carelica humanistica 11. Joensuun yliopiston humanistinen tiedekunta.
Taavitsainen, J.-P. 1992. Cemeteries or refuse heaps? Archaeological formation processes and the interpretation of antiquities. Suomen Museo 1991: 5–14.

Muu kirjallisuus

Muhonen, Timo 2010. Kiven hoavat kiukualle, rauan hoavat rauniolle: parannustaikuus kiviraunion historiassa. Muinaistutkija 3/2010: 19–37.
Sarkamo, Jaakko 1970. Retulansaaren uhriröykkiö. Suomen Museo 1970: 35–47.

Viitteet

1) Muhonen 2009: 25.
2) Muhonen 2009: 26; Kivikoski 1955:165; Kivikoski 1966: 50
3) Kivikoski 1955: 165.
4) Muhonen 2009; Taavitsainen 1992: 7–8.
5) Muhonen 2009: 28.
6) Muhonen 2009: 25, viittaus Pohjakallio 1978; Okkonen 2003:152 ym.
7) Muhonen 2009: 26–27.
8) Kivikoski 1969: 47
9) Muhonen 2009: 25 viitteineen; Saksa 1998: 72–73.
You could leave a comment if you were logged in.
wiki/uhriröykkiö.txt · Viimeksi muutettu: 2022/08/29 15:54 / Helena Ranta