Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
Both sides previous revision Edellinen revisio Seuraava revisio | Edellinen revisio Seuraava revisio Both sides next revision | ||
wiki:veneenvetomöljä [2018/03/26 15:57] Helena Ranta [Lähteet] |
wiki:veneenvetomöljä [2018/03/26 16:54] Helena Ranta |
||
---|---|---|---|
Rivi 5: | Rivi 5: | ||
====== Veneenvetomöjä ====== | ====== Veneenvetomöjä ====== | ||
+ | {{:wiki:kivimöljä_kuhmo_pajakkakoski.jpg?450|}} | ||
Rivi 10: | Rivi 11: | ||
Kivestä, puusta tai kivestä ja puusta rakennettu koskipaikkojen rannansuuntainen veneenvetorakennelma | Kivestä, puusta tai kivestä ja puusta rakennettu koskipaikkojen rannansuuntainen veneenvetorakennelma | ||
+ | |||
+ | Muita termejä muun muassa: johtomöljä, möljä, noususilta, rantamöljä, rantasilta, veneenvetolaituri, vetomöljä, vetotie, ylösnousutie | ||
+ | |||
+ | Möljä-termillä voidaan viitata myös satamien laiturimöljiin tai rimamöljiin, joilla tarkoitetaan sahojen rimajätteestä muodostuneita ranta-alueita. | ||
+ | |||
===== Kuvaus ===== | ===== Kuvaus ===== | ||
- | Veneenvetomöljiä voi löytyä maastosta koskipaikkojen rannoilta, jonne ne rakennettiin aikoinaan rannansuuntaisesti lähelle vettä. Möljät rakennettiin joko rantapenkalle tai siten, että rannan ja möljän väliin jäi vesialue. Osa möljistä jäi 1900- luvun puolivälin tienoilla voimalaitosten patojen kuivattamiin vanhoihin jokiuomiin tai patojen nostattaman vedenpinnan alle. | + | Veneenvetomöljiä voi löytyä maastosta koskipaikkojen rannoilta, jonne ne rakennettiin aikoinaan rannansuuntaisesti lähelle vettä. Möljät rakennettiin joko rantapenkalle tai siten, että rannan ja möljän väliin jäi vesialue. Osa möljistä jäi 1900-luvun puolivälin tienoilla voimalaitosten patojen kuivattamiin vanhoihin jokiuomiin tai patojen nostattaman vedenpinnan alle. |
- | Möljät erottuvat edelleen usein maastossa pitkinä, kapeina ja suhteellisen matalina kivi- tai kivi- ja puurakennelmina. Kivirakenteet ovat usein säilyttäneet varsin hyvin muotonsa ja profiilinsa, joka voi olla viisto tai pystysuora. Toisinaan rakenne on rauennut. Joissakin möljissä on havaittavissa myös huonokuntoisia puuosia tai viitteitä hirsiarkuista((Salo & Huttunen 2016: 30)). Möljien puurakenteita ei ole ajoitettu. Osa puurakenteista liittyy todennäköisesti alkuperäiseen möljään, osa moderneihin kunnostuksiin. | + | {{ :wiki:möljä_kuhmo_suitua.jpg?300|}}Möljät erottuvat edelleen usein maastossa pitkinä, kapeina ja suhteellisen matalina kivi- tai kivi- ja puurakennelmina. Kivirakenteet ovat usein säilyttäneet varsin hyvin muotonsa ja profiilinsa, joka voi olla viisto tai pystysuora. Toisinaan rakenne on rauennut. Joissakin möljissä on havaittavissa myös huonokuntoisia puuosia tai viitteitä hirsiarkuista((Salo & Huttunen 2016: 30)). Möljien puurakenteita ei ole ajoitettu. Osa puurakenteista liittyy todennäköisesti alkuperäiseen möljään, osa moderneihin kunnostuksiin. |
Pisimmät inventoidut möljät ovat pituudeltaan yli 900 metriä((Salo & Huttunen 2016: 30, 33)). Rakentamisajankohtana möljien pituus saattoi vaihdella muutamasta kymmenestä metristä useisiin satoihin metreihin tai jopa puoleentoista kilometriin((Turpeinen 2010: 132; Entinen Oulujoki 1954: 127, Suomen vesitiet 1908: 7)). | Pisimmät inventoidut möljät ovat pituudeltaan yli 900 metriä((Salo & Huttunen 2016: 30, 33)). Rakentamisajankohtana möljien pituus saattoi vaihdella muutamasta kymmenestä metristä useisiin satoihin metreihin tai jopa puoleentoista kilometriin((Turpeinen 2010: 132; Entinen Oulujoki 1954: 127, Suomen vesitiet 1908: 7)). | ||
Rivi 28: | Rivi 34: | ||
Kainuun tervakaupan edistäminen edellytti 1800-luvulla kulkureittien parantamista. Tavoitteena oli myös vähentää jokiliikenneonnettomuuksia((Sihvo 2006: 36)), helpottaa matkantekoa, laskea kustannuksia sekä mahdollistaa suurempien tervavaneiden kulku. Valtio ryhtyikin kehittämään sekä Oulujoen että myös Oulujärveen laskevien vesistöjen kuljetusoloja 1800-luvun alkupuolelta lähtien.((Hautala 1956: 183)) | Kainuun tervakaupan edistäminen edellytti 1800-luvulla kulkureittien parantamista. Tavoitteena oli myös vähentää jokiliikenneonnettomuuksia((Sihvo 2006: 36)), helpottaa matkantekoa, laskea kustannuksia sekä mahdollistaa suurempien tervavaneiden kulku. Valtio ryhtyikin kehittämään sekä Oulujoen että myös Oulujärveen laskevien vesistöjen kuljetusoloja 1800-luvun alkupuolelta lähtien.((Hautala 1956: 183)) | ||
- | Möljiä rakennettiin eri tekniikoilla. Kivimöljä rakennettiin latomalla (kylmämuuraamalla) se luonnonkivistä, lohkokivistä, muotoon hakatuista kivistä tai erilaisista näiden yhdistelmistä. Kivi- ja maatäytteinen möljä vahvistettiin sivuiltaan kiviverhouksella. Tarvittaessa rakennetta tukevoitettiin raudoituksella.((Suomen vesitiet 1908: 7)) | + | {{:wiki:möljä_suomussalmi_aittokoski.jpg?250 |}}Möljiä rakennettiin eri tekniikoilla. Kivimöljä rakennettiin latomalla (kylmämuuraamalla) se luonnonkivistä, lohkokivistä, muotoon hakatuista kivistä tai erilaisista näiden yhdistelmistä. Kivi- ja maatäytteinen möljä vahvistettiin sivuiltaan kiviverhouksella. Tarvittaessa rakennetta tukevoitettiin raudoituksella.((Suomen vesitiet 1908: 7)) |
Möljä voitiin rakentaa myös hirsikehikoiden varaan kivitäytteellä. Tällöin möljä muistutti uitossa käytettyä suistetta. Harvemmin puumöljän rakentamiseen käytettiin vain tukkeja ja/tai hirsiä ilman kivitäytettä((Turpeinen 2010: 127, Entinen Oulujoki 1954: 144)), jolloin se muistutti puulaituria. Möljä on voinut koostua myös eri rakenteiden yhdistelmistä. | Möljä voitiin rakentaa myös hirsikehikoiden varaan kivitäytteellä. Tällöin möljä muistutti uitossa käytettyä suistetta. Harvemmin puumöljän rakentamiseen käytettiin vain tukkeja ja/tai hirsiä ilman kivitäytettä((Turpeinen 2010: 127, Entinen Oulujoki 1954: 144)), jolloin se muistutti puulaituria. Möljä on voinut koostua myös eri rakenteiden yhdistelmistä. | ||
Rivi 51: | Rivi 57: | ||
===== Levintä ===== | ===== Levintä ===== | ||
- | Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa. | + | {{ :wiki:möljä_suomussalmi_jalonkoski.jpg?250|}}Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa. |
Möljät ovat tyypillisiä erityisesti Oulujoen vesistöalueelle, joka käsittää kolme vyöhykettä: Hyrynsalmen ja Sotkamon reitit latvavesinä, Oulujärven keskusjärvenä ja Oulujoen laskujokena((Kauppila & Suihko 1987: 19)). Oulujärveen koillisesta laskeva pääreitti on vanhastaan tunnettu Hyrynsalmen reittinä, siitä on käytetty myös nimeä Kiannanreitti. Oulujärveen itä-kaakosta laskevasta Sotkamon reitistä on myös käytetty nimeä Kuhmon reitti.((Kivinen 2010: 5, 8–9)) | Möljät ovat tyypillisiä erityisesti Oulujoen vesistöalueelle, joka käsittää kolme vyöhykettä: Hyrynsalmen ja Sotkamon reitit latvavesinä, Oulujärven keskusjärvenä ja Oulujoen laskujokena((Kauppila & Suihko 1987: 19)). Oulujärveen koillisesta laskeva pääreitti on vanhastaan tunnettu Hyrynsalmen reittinä, siitä on käytetty myös nimeä Kiannanreitti. Oulujärveen itä-kaakosta laskevasta Sotkamon reitistä on myös käytetty nimeä Kuhmon reitti.((Kivinen 2010: 5, 8–9)) | ||
Rivi 64: | Rivi 70: | ||
**Kauppila, Raili & Suihko, Anneli** 1987. //Tervan tie//. Kainuun Museon julkaisuja. | **Kauppila, Raili & Suihko, Anneli** 1987. //Tervan tie//. Kainuun Museon julkaisuja. | ||
**Kivinen, Jussi** 2010. //Höyryä Kainuun vesillä. 140 vuotta Kainuun höyrylaivahistoriaa//. | **Kivinen, Jussi** 2010. //Höyryä Kainuun vesillä. 140 vuotta Kainuun höyrylaivahistoriaa//. | ||
- | **Pärssinen, Salla** 2014. Kuhmo, Pajakkajokialue (Pajakkakoski, Akonkoski ja Saarikoski). Historiallisen ajan arkeologinen ja kulttuurihistoriallinen yleisinventointi 10.-13.5.2014. | + | **Pärssinen, Salla** 2014. //Kuhmo, Pajakkajokialue (Pajakkakoski, Akonkoski ja Saarikoski). Historiallisen ajan arkeologinen ja kulttuurihistoriallinen yleisinventointi 10.-13.5.2014.// Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa. |
- | **Salo, Eveliina & Huttunen, Maija** 2016. //Kuhmo, Vuonteenkoski, Vetotaipaleenkangas, Katermakoski ja Suitua. Arkeologinen inventointi ja vedenalaistutkimuksen menetelmätestaus//. | + | **Salo, Eveliina & Huttunen, Maija** 2016. //Kuhmo, Vuonteenkoski, Vetotaipaleenkangas, Katermakoski ja Suitua. Arkeologinen inventointi ja vedenalaistutkimuksen menetelmätestaus//. Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa. |
**Sihvo, Pirkko** 2006. //Suomalaisten kalastus, osa II//. Museovirasto. | **Sihvo, Pirkko** 2006. //Suomalaisten kalastus, osa II//. Museovirasto. | ||
- | //Suomen vesitiet// 1908. Suomen tie- ja vesirakennusten ylihallitus. | + | **Suomen vesitiet** 1908. Suomen tie- ja vesirakennusten ylihallitus. |
- | **Turpeinen, Oiva** 2010. //Mustan kullan maa. Tervan historia//. | + | **Turpeinen, Oiva** 2010. //Mustan kullan maa: Tervan historia//. Somero: Oy Amanita Ltd. |