Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
Both sides previous revision Edellinen revisio Seuraava revisio | Edellinen revisio Seuraava revisio Both sides next revision | ||
wiki:veneenvetomöljä [2018/03/26 16:22] Helena Ranta |
wiki:veneenvetomöljä [2018/03/26 16:41] Helena Ranta |
||
---|---|---|---|
Rivi 21: | Rivi 21: | ||
Veneenvetomöljiä voi löytyä maastosta koskipaikkojen rannoilta, jonne ne rakennettiin aikoinaan rannansuuntaisesti lähelle vettä. Möljät rakennettiin joko rantapenkalle tai siten, että rannan ja möljän väliin jäi vesialue. Osa möljistä jäi 1900-luvun puolivälin tienoilla voimalaitosten patojen kuivattamiin vanhoihin jokiuomiin tai patojen nostattaman vedenpinnan alle. | Veneenvetomöljiä voi löytyä maastosta koskipaikkojen rannoilta, jonne ne rakennettiin aikoinaan rannansuuntaisesti lähelle vettä. Möljät rakennettiin joko rantapenkalle tai siten, että rannan ja möljän väliin jäi vesialue. Osa möljistä jäi 1900-luvun puolivälin tienoilla voimalaitosten patojen kuivattamiin vanhoihin jokiuomiin tai patojen nostattaman vedenpinnan alle. | ||
- | Möljät erottuvat edelleen usein maastossa pitkinä, kapeina ja suhteellisen matalina kivi- tai kivi- ja puurakennelmina. Kivirakenteet ovat usein säilyttäneet varsin hyvin muotonsa ja profiilinsa, joka voi olla viisto tai pystysuora. Toisinaan rakenne on rauennut. Joissakin möljissä on havaittavissa myös huonokuntoisia puuosia tai viitteitä hirsiarkuista((Salo & Huttunen 2016: 30)). Möljien puurakenteita ei ole ajoitettu. Osa puurakenteista liittyy todennäköisesti alkuperäiseen möljään, osa moderneihin kunnostuksiin. | + | {{ :wiki:möljä_kuhmo_suitua.jpg?300|}}Möljät erottuvat edelleen usein maastossa pitkinä, kapeina ja suhteellisen matalina kivi- tai kivi- ja puurakennelmina. Kivirakenteet ovat usein säilyttäneet varsin hyvin muotonsa ja profiilinsa, joka voi olla viisto tai pystysuora. Toisinaan rakenne on rauennut. Joissakin möljissä on havaittavissa myös huonokuntoisia puuosia tai viitteitä hirsiarkuista((Salo & Huttunen 2016: 30)). Möljien puurakenteita ei ole ajoitettu. Osa puurakenteista liittyy todennäköisesti alkuperäiseen möljään, osa moderneihin kunnostuksiin. |
Pisimmät inventoidut möljät ovat pituudeltaan yli 900 metriä((Salo & Huttunen 2016: 30, 33)). Rakentamisajankohtana möljien pituus saattoi vaihdella muutamasta kymmenestä metristä useisiin satoihin metreihin tai jopa puoleentoista kilometriin((Turpeinen 2010: 132; Entinen Oulujoki 1954: 127, Suomen vesitiet 1908: 7)). | Pisimmät inventoidut möljät ovat pituudeltaan yli 900 metriä((Salo & Huttunen 2016: 30, 33)). Rakentamisajankohtana möljien pituus saattoi vaihdella muutamasta kymmenestä metristä useisiin satoihin metreihin tai jopa puoleentoista kilometriin((Turpeinen 2010: 132; Entinen Oulujoki 1954: 127, Suomen vesitiet 1908: 7)). | ||
- | Toisinaan möljistä löytyy kiviin hakattuja vuosilukuja ja kirjainyhdistelmiä. Niihin on myös kiinnitetty veneitä varten rautalenkkejä. Möljien rakennetta on voitu vahvistaa rautatapeilla((Pärssinen 2014: 18, 22, Salo & Huttunen 2016: 30)). | + | {{:wiki:möljä_suomussalmi_jalokoski.jpg?300|}}Toisinaan möljistä löytyy kiviin hakattuja vuosilukuja ja kirjainyhdistelmiä. Niihin on myös kiinnitetty veneitä varten rautalenkkejä. Möljien rakennetta on voitu vahvistaa rautatapeilla((Pärssinen 2014: 18, 22, Salo & Huttunen 2016: 30)). |
Rivi 34: | Rivi 34: | ||
Kainuun tervakaupan edistäminen edellytti 1800-luvulla kulkureittien parantamista. Tavoitteena oli myös vähentää jokiliikenneonnettomuuksia((Sihvo 2006: 36)), helpottaa matkantekoa, laskea kustannuksia sekä mahdollistaa suurempien tervavaneiden kulku. Valtio ryhtyikin kehittämään sekä Oulujoen että myös Oulujärveen laskevien vesistöjen kuljetusoloja 1800-luvun alkupuolelta lähtien.((Hautala 1956: 183)) | Kainuun tervakaupan edistäminen edellytti 1800-luvulla kulkureittien parantamista. Tavoitteena oli myös vähentää jokiliikenneonnettomuuksia((Sihvo 2006: 36)), helpottaa matkantekoa, laskea kustannuksia sekä mahdollistaa suurempien tervavaneiden kulku. Valtio ryhtyikin kehittämään sekä Oulujoen että myös Oulujärveen laskevien vesistöjen kuljetusoloja 1800-luvun alkupuolelta lähtien.((Hautala 1956: 183)) | ||
- | {{:wiki:möljä_suomussalmi_aittokoski.jpg?200|}}Möljiä rakennettiin eri tekniikoilla. Kivimöljä rakennettiin latomalla (kylmämuuraamalla) se luonnonkivistä, lohkokivistä, muotoon hakatuista kivistä tai erilaisista näiden yhdistelmistä. Kivi- ja maatäytteinen möljä vahvistettiin sivuiltaan kiviverhouksella. Tarvittaessa rakennetta tukevoitettiin raudoituksella.((Suomen vesitiet 1908: 7)) | + | {{:wiki:möljä_suomussalmi_aittokoski.jpg?250 |}}Möljiä rakennettiin eri tekniikoilla. Kivimöljä rakennettiin latomalla (kylmämuuraamalla) se luonnonkivistä, lohkokivistä, muotoon hakatuista kivistä tai erilaisista näiden yhdistelmistä. Kivi- ja maatäytteinen möljä vahvistettiin sivuiltaan kiviverhouksella. Tarvittaessa rakennetta tukevoitettiin raudoituksella.((Suomen vesitiet 1908: 7)) |
Möljä voitiin rakentaa myös hirsikehikoiden varaan kivitäytteellä. Tällöin möljä muistutti uitossa käytettyä suistetta. Harvemmin puumöljän rakentamiseen käytettiin vain tukkeja ja/tai hirsiä ilman kivitäytettä((Turpeinen 2010: 127, Entinen Oulujoki 1954: 144)), jolloin se muistutti puulaituria. Möljä on voinut koostua myös eri rakenteiden yhdistelmistä. | Möljä voitiin rakentaa myös hirsikehikoiden varaan kivitäytteellä. Tällöin möljä muistutti uitossa käytettyä suistetta. Harvemmin puumöljän rakentamiseen käytettiin vain tukkeja ja/tai hirsiä ilman kivitäytettä((Turpeinen 2010: 127, Entinen Oulujoki 1954: 144)), jolloin se muistutti puulaituria. Möljä on voinut koostua myös eri rakenteiden yhdistelmistä. |