Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
Both sides previous revision Edellinen revisio Seuraava revisio | Edellinen revisio Seuraava revisio Both sides next revision | ||
wiki:veneenvetomöljä [2018/03/26 16:28] Helena Ranta |
wiki:veneenvetomöljä [2018/03/26 16:43] Helena Ranta [Levintä] |
||
---|---|---|---|
Rivi 21: | Rivi 21: | ||
Veneenvetomöljiä voi löytyä maastosta koskipaikkojen rannoilta, jonne ne rakennettiin aikoinaan rannansuuntaisesti lähelle vettä. Möljät rakennettiin joko rantapenkalle tai siten, että rannan ja möljän väliin jäi vesialue. Osa möljistä jäi 1900-luvun puolivälin tienoilla voimalaitosten patojen kuivattamiin vanhoihin jokiuomiin tai patojen nostattaman vedenpinnan alle. | Veneenvetomöljiä voi löytyä maastosta koskipaikkojen rannoilta, jonne ne rakennettiin aikoinaan rannansuuntaisesti lähelle vettä. Möljät rakennettiin joko rantapenkalle tai siten, että rannan ja möljän väliin jäi vesialue. Osa möljistä jäi 1900-luvun puolivälin tienoilla voimalaitosten patojen kuivattamiin vanhoihin jokiuomiin tai patojen nostattaman vedenpinnan alle. | ||
- | {{ :wiki:möljä_kuhmo_suitua.jpg?250|}}Möljät erottuvat edelleen usein maastossa pitkinä, kapeina ja suhteellisen matalina kivi- tai kivi- ja puurakennelmina. Kivirakenteet ovat usein säilyttäneet varsin hyvin muotonsa ja profiilinsa, joka voi olla viisto tai pystysuora. Toisinaan rakenne on rauennut. Joissakin möljissä on havaittavissa myös huonokuntoisia puuosia tai viitteitä hirsiarkuista((Salo & Huttunen 2016: 30)). Möljien puurakenteita ei ole ajoitettu. Osa puurakenteista liittyy todennäköisesti alkuperäiseen möljään, osa moderneihin kunnostuksiin. | + | {{ :wiki:möljä_kuhmo_suitua.jpg?300|}}Möljät erottuvat edelleen usein maastossa pitkinä, kapeina ja suhteellisen matalina kivi- tai kivi- ja puurakennelmina. Kivirakenteet ovat usein säilyttäneet varsin hyvin muotonsa ja profiilinsa, joka voi olla viisto tai pystysuora. Toisinaan rakenne on rauennut. Joissakin möljissä on havaittavissa myös huonokuntoisia puuosia tai viitteitä hirsiarkuista((Salo & Huttunen 2016: 30)). Möljien puurakenteita ei ole ajoitettu. Osa puurakenteista liittyy todennäköisesti alkuperäiseen möljään, osa moderneihin kunnostuksiin. |
Pisimmät inventoidut möljät ovat pituudeltaan yli 900 metriä((Salo & Huttunen 2016: 30, 33)). Rakentamisajankohtana möljien pituus saattoi vaihdella muutamasta kymmenestä metristä useisiin satoihin metreihin tai jopa puoleentoista kilometriin((Turpeinen 2010: 132; Entinen Oulujoki 1954: 127, Suomen vesitiet 1908: 7)). | Pisimmät inventoidut möljät ovat pituudeltaan yli 900 metriä((Salo & Huttunen 2016: 30, 33)). Rakentamisajankohtana möljien pituus saattoi vaihdella muutamasta kymmenestä metristä useisiin satoihin metreihin tai jopa puoleentoista kilometriin((Turpeinen 2010: 132; Entinen Oulujoki 1954: 127, Suomen vesitiet 1908: 7)). | ||
Rivi 57: | Rivi 57: | ||
===== Levintä ===== | ===== Levintä ===== | ||
- | Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa. | + | {{ :wiki:möljä_suomussalmi_jalokoski.jpg?250|}}Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa. |
Möljät ovat tyypillisiä erityisesti Oulujoen vesistöalueelle, joka käsittää kolme vyöhykettä: Hyrynsalmen ja Sotkamon reitit latvavesinä, Oulujärven keskusjärvenä ja Oulujoen laskujokena((Kauppila & Suihko 1987: 19)). Oulujärveen koillisesta laskeva pääreitti on vanhastaan tunnettu Hyrynsalmen reittinä, siitä on käytetty myös nimeä Kiannanreitti. Oulujärveen itä-kaakosta laskevasta Sotkamon reitistä on myös käytetty nimeä Kuhmon reitti.((Kivinen 2010: 5, 8–9)) | Möljät ovat tyypillisiä erityisesti Oulujoen vesistöalueelle, joka käsittää kolme vyöhykettä: Hyrynsalmen ja Sotkamon reitit latvavesinä, Oulujärven keskusjärvenä ja Oulujoen laskujokena((Kauppila & Suihko 1987: 19)). Oulujärveen koillisesta laskeva pääreitti on vanhastaan tunnettu Hyrynsalmen reittinä, siitä on käytetty myös nimeä Kiannanreitti. Oulujärveen itä-kaakosta laskevasta Sotkamon reitistä on myös käytetty nimeä Kuhmon reitti.((Kivinen 2010: 5, 8–9)) |