yksinkertainen maavallivarustus
Skanssit ovat yleensä yksinkertaisia, suoria, pyöreähköjä tai kulmikkaita maa- ja kivivalleja. Korkeudeltaan ne voivat olla metristä jopa kolmeen metriin. Vallin pituus on tavallisesti kymmenen metrin molemmin puolin. Skanssit ovat usein tykkiasemia eli pattereita.
Skanssit voivat muistuttaa myös redutteja (ks. linnoitussanasto: redutti) eli ne ovat maavallien ympäröimiä, pohja-alaltaan nelikulmaisia, osin tai kokonaan suljettuja varustuksia.1)
Myös isompia maavallilinnoituksia ja -linnakkeita kutsutaan kirjallisuudessa usein skansseiksi.
Skanssien historiaa ei ole juurikaan tutkittu arkeologisesti. Monia 1500- ja 1600-lukujen linnoitteita samoin kuin seuraavan vuosisadan bastionilinnoitusten ajan pikkulinnakkeita voidaan pitää skansseina (ks. linnakkeet 1500- ja 1600-luku ja bastionilinnoitukset). Myös taistelupaikkojen yhteyteen tykkipatterien suojaksi tehdyt maavallit muistuttavat tyypiltään skansseja.
Ensimmäisen maailmansodan alkuvaiheessa vuonna 1914 rakennettiin Helsingin ympärille skansseja muistuttavia maasta ja kivestä koostuneita kenttälinnoitusvalleja.2)
Keskiaika–1900-luku
Ruotsin vallan ajan Suomi.
Skanssit ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ks. Museoviraston ohje Ensimmäisen maailmansodan aikaiset maalinnoitteet.
Kaskinen Ilkka & Protassova, Varvara & Rosén, Helena 2011. Linnoitussanastoa. Julkaisussa Suhonen, V.-P. (toim.): Suomalaiset linnoitukset 1720-luvulta 1850-luvulle: 42–53. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
Lagerstedt, John 2014. Helsinki, Ensimmäisen maailmansodan linnoitusvyöhyke. Inventointiselvitys 2014. Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa.
Kauranen, Veli 2005. Suomen vanhat linnat, kartanolinnat, linnoitukset ja skanssit. Suomen tykistömuseon julkaisuja n:o 3.
Lovén, Christian 1996. Medeltida borgar och befästningar i det medeltida Sverige. Kungl. Vitterhets Historie och Antikvitets Akademiens Handlingar. Antigveriska serien 40. Motala.
Nationalencyklopedin, skans. http://www.ne.se/uppslagsverk/encyklopedi/lång/skans (luettu 8.3.2016)