Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


wiki:tarinapaikka

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

Linkki vertailunäkymään

Seuraava revisio
Edellinen revisio
wiki:tarinapaikka [2017/10/27 15:37]
Helena Ranta luotu
wiki:tarinapaikka [2022/09/01 15:37]
Helena Ranta [Historia ja käyttö]
Rivi 4: Rivi 4:
  
 ====== Tarinapaikka ====== ====== Tarinapaikka ======
 +{{:​wiki:​tarinapaikka_pistoolikivi.jpg?​450|}}
  
 ===== Määritelmä =====  ===== Määritelmä ===== 
-Kivi, kallio, puu, lähde, lampi tai muu luonnon kohde, johon liittyy vanhoja tarinoita ​ja/tai perimätietoa+ 
 +maaston kohta, johon liittyy vanhoja tarinoita tai perimätietoa
  
 ===== Kuvaus ===== ===== Kuvaus =====
Rivi 19: Rivi 20:
  
 ===== Historia ja käyttö ===== ===== Historia ja käyttö =====
-Vanhimpia tunnettuja muistomerkkejä Suomessa voivat olla Lounais-Suomesta ​[[wiki:pronssikautinen-hautaröykkiö|pronssikautisten hautaröykkiöiden]] läheisyydestä tunnetut kivipöydät eli pöytäkivetNiissä isompi kivilaaka ​on nostettu useamman pienemmän kiven päälle kanneksi. Hautaröykkiöihin mahdollisesti liittyviä kivipöytiä tunnetaan ​esimerkiksi ​Raumalta Kylmäkorvenkalliolta ja TakaperkostaUseimmat kivipöydät eri puolilla Suomea ovat tarkemmin ajoittamattomia tai ne on ajoitettu historialliseen aikaan+Erilaisiin mäkiin ja kallioihin liittyvä perimätieto ​[[wiki:muinaislinna|muinais- ja puolustuslinnoista]] voi kytkeytyä jo rautakautiseen ihmistoimintaanTällainen kohde on esimerkiksi ​Pälkäneen TepulinnanmäkiJoskus mäkiin liittyy myös tarinoita esihistoriallisista käräjäpaikoista,​ kuten mm. Raision Toravuoren Myllymäkeen. Rautakautista ihmistoimintaa voi kuvastaa myös joihinkin lähteisiin liittyvä perimätieto uhraamisesta. Pakanallisena [[wiki:​uhrilähde|uhrilähteenä]] ​on pidetty esimerkiksi Janakkalan Laurinlähdettä. Esihistoriallisiin kohteisiin voi liittyä lisäksi historiallisen ajan tarinoita, kuten esimerkiksi Raaseporin Grabbacka Borgbergetiin.
  
-Muistomerkkejä rautakaudelta ovat mahdollisesti erilaiset hautojen merkeiksi laitetut bautakivet eli pystykivetNe ovat ilman kirjoitusta olevia muistokiviäVarhaisen rautakauden bautakiviä tunnetaan ​esimerkiksi ​Paraisten Furunabbista ​ja Laitilan SavemäestäLaitilan Untamalassa olevan nk. Kalevanpojan viikatteentikku ​liittyy ​puolestaan mahdollisesti myöhäisrautakautisiin hautoihin+Mäkiin, kallioihin ja kumpareisiin liittyvät tarinat vanhojen [[wiki:​kirkko|kirkkojen]] paikoista voivat joissakin tapauksissa periytyä keskiaikaan saakkaKohteissa voi olla luonnollisia tasanteita, jyrkänteitä ja kivimuodostumia,​ kuten esimerkiksi Loimaan RistinojallaMahdollisesti keskiaikaan periytyvät myös erilaisiin vesipaikkoihin,​ kivi- ja kalliomuodostelmiin liittyvät tarinat kirkon edustajien toiminnasta. Tällaisia ovat esimerkiksi ​piispa Hemminkiin liitetty Lapuan Piispanpenkki ​ja Virolahden Munkkikallion saarnapaikkaMyöhempien kirkonmiesten toimintaan ​liittyy ​mm. Kannonkosken Hangaslahden Papinkivi
  
-Historiallisen ajalla hautoihin liittyviä muistomerkkejä on erilaisten ​[[wiki:ruumishauta|ruumishautojen]]. yhteydestä ​mm. [[wiki:​keskiaikainen-kalmisto|keskiaikaisista kalmistoista]]. Esimerkiksi Ulvilan Liikistössä on yksi keskiaikaan ajoittuva bautakivi, ​ja Raision kirkossa on siirrettynä kaksi 1100–1200-luvulle ajoittuvaa kuvioitua kiveäMyös myöhemmillä historiallisilla hautausmailla on erilaisia hautakiviä,​ veistoksia ​ja muita muistomerkkejä+Vanhempaan muistiperintöön voivat edelleen kytkeytyä erilaiset uhreihin, palvomiseen,​ parantamiseen ja noituuteen liitetyt kivet, puut, kivikehät ja kiviröykkiöt. Tällaisia ovat esimerkiksi ​[[wiki:uhripuu|uhripuuna]] mainittu Heinolan Karhumänty ja Alavuksen Tohnin Tohninmäen ristiraunioMyöhemmän historiallisen ajan noituudesta kertovaan muistiperintöön liittyy ​mm. Hailuodon Äijänkangas. Eri-ikäisiä pyhiä ​ja/tai parantavia lähteitä eli sammaslähteitä ovat puolestaan mmValkeakoskella Ruotsinkallion lähde ​ja Kankaanpään Yskänlähde
  
-Hautausmaiden lisäksi kiviä on pystytetty muunlaisten hautapaikkojen tai vainajiin liittyvien tapahtumienkuten murhien ​ja sotakokemusten muistoksiTällaisia ovat esimerkiksi Kokkolan Murhakivi ja isovihaan liittyvä Tammelan KartanonmäkiKirkko- ​ja saarnapaikoille on myös pystytetty erilaisia kiviä ja ristejä, kuten esimerkiksi ​Hartolan Vanhalle kirkonpaikalle ​ja Liperin Moisionniitylle.+Suhteellisen vanhaa historiallista perinnettä voivat edustaa kalliomuodostumiinsiirtolohkareisiin ​ja muihin huomiota herättäväiin geologisiin muodostumiin liittyvät yliluonnollista toimintaa kuvastavat tarinatNe kertovat mmjättiläisten ​ja pirujen toiminnasta, kuten esimerkiksi ​Hattulan Pirunlinkokiven siirtolohkare. Historialliseen perinteeseen liittyvät myös saariin ​ja muihin usein vaikeapääsyisiin paikkoihin liittyvät aarretarinoiden ja aarnivalkeiden paikat, kuten mm. Mikkelin Kähkölänsaari
  
-Erilaisten merkkihenkilöiden ​ja yksityishenkilöiden toiminnan tai heihin liittyvien tapahtumien muistoksi on pystytetty runsaasti erilaisia kiviä tai muita muistomerkkejäNiihin on yleensä hakattu nimikirjaimiatekstejä ​ja vuosilukuja. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi ​Helsinki Isosaari 34 ja Nousiaisten Vähätalo. Valtaapitävien merkkihenkilöiden muistoksi on voitu myös rakentaa suurempia muistomerkkejä tai niiden muodostamia kokonaisuuksiakuten esimerkiksi ​Raaseporin ​Dagmarkällanin lähteellä.+Tasanteisiin ​ja muihin raivatulta vaikuttaviin paikkoihin liittyy tarinoita mmvanhoista [[wiki:​historiallinen-asuinpaikka|historiallisista asuinpaikoista]] kuten esimerkiksi Paraisten Bybergetiin. Siirtolohkareisiinmuihin isoihin kiviin ​ja [[wiki:​luola|luoliin]] liittyy puolestaan elinkeinonharjoittamisesta ja liikennereiteistä kertovia tarinoita. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi ​Janakkalan PaimenkiviJoensuun Mäntylammen Laukkukivi, Kaarinan Ryöväriholma ja Raaseporin ​Busö Viborgs sten
  
-Taisteluihin ​ja rauhantekoon liittyviä muistomerkkejä on myös paljon, kuten esimerkiksi Kouvolassa Värälän rauhankivi ​ja Asikkalassa Anianpellon taistelun muistomerkkiSuurempi rakennettu muistomerkki on esimerkiksi Isokyrössä Napuen ​[[wiki:​taistelupaikka|taistelupaikan]], monumenttiSotaväen leiripaikkoihin eli [[wiki:​sotilasleiri|sotilasleireihin]]liittyy myös muistomerkkejäkuten esimerkiksi Haminan Lautalan muistokivi.+Puihin, kallioihin, saariin ​ja kiviin liittyy viranomaisten toimintaan kytkeytyviä tarinoita, kuten Evijärven Piiskausmäntyyn,​ Isokyrön Valtaalan Seljänkankaan Tonolan kallioihin ​ja Puolangan VoikiveenSamoin niihin liittyy tarinoita 1700-luvun ja sitä nuoremmista ​[[wiki:​taistelupaikka|taistelupaikoista]], siviiliväestön pako- ja sotakokemuksista sekä sotasaaliista ja -kätköistäTällaisia kohteita ovat esimerkiksi Enonkosken PiikakiviHailuodon Askelin sotamäntyIlmajoen Nikkolannevan Käpälämäki ja Sulkavan Huovinsyvän Huovinsyvänsaari
  
-Muistomerkkejä on voitu rakentaa tai pystyttää hyvin erilaisten tapahtumien muistoksikuten Jyväskylässä seminaarilaisten valmistumiseen liittyen Opinsaunan kiuas ja Turussa Kerttulinmäelle mestauspaikasta ​[[wiki:rangaistuspaikka|mestauspaikasta]], kertova muistomerkkiTapahtumiin liittyvistä muistomerkeistä oman kokonaisuutensa muodostaa maailmanperintökohteenakin tunnettu Struven ketju, jonka metallinen mittapiste löytyy ​esimerkiksi ​Enontekiön Stuor-oivista (Stuorranaohaivi).+Saariinluotoihin, maakuoppiin ​ja muihin kuopanteisiin liittyy hautauksista ja vainajien toiminnasta kertovia tarinoita. Paikka voi olla perimätiedon mukaan esimerkiksi hautapaikka, ​[[wiki:kirkkomaa|kirkkomaa]], ruumiiden säilytyspaikka tai [[wiki:​hautasaari|ruumissaari]]Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi ​Alajärven Pynttärinniemi,​ Hankasalmen Kynsivesi Ukonluoto, Iitin Kirkonkylän kivi ja Parkanon Kaidatveden Ruumissaari.
  
-Erilaisia muistomerkkejäkuten veistoksiapatsaita ​ja muita rakennelmia pystytetään ympäristöömme koko ajan+Joissakin tapauksissa tarinapaikat voivat liittyä myös paikannimien syntyyn. Tällainen on esimerkiksi Akaan Pyhällön Ristikivijonka ristikuvion mukaan kylän kerrotaan saaneen nimensä. Yksityishenkilöiden lisäksi tarinat voivat liittyä myös kuninkaiden ja muiden hallitsijoiden toimintaankuten kuninkaallisiin vierailuihin kytketyt Kokkolan Heinola ​ja Kouvolan Valkealan Kustaan kivi
  
  
 ===== Ajoitus ===== ===== Ajoitus =====
-Varhaisimmat muistomerkit ovat pronssikautisia 1700/11500 – 500 eaa. ja rautakautisia noin 500 eaa. – 1200/1300 jaa. Lisäksi muistomerkkejä on pystytetty runsaasti historiallisella ajalla ​keskiajalta ​nykypäiviin saakka+Vanhimmat tarinapaikat liittyvät Suomen alueella rautakauteen (500 eaa. – 1200 / 1300 jaa)Historiallisen ajan tarinapaikat ajoittuvat ​keskiajalta ​(1200/1300 – 1520 jaa) 1900-luvulle
  
 ===== Levintä ===== ===== Levintä =====
-Erilaisia ​muistomerkkejä tunnetaan satoja koko Suomen alueelta.+Erilaisia ​tarinapaikkoja on tuhansia kaikkialla Suomessa.
  
  
 ===== Suojelustatus ===== ===== Suojelustatus =====
 +Jotkut tarinapaikat ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Osa kohteista on muita kulttuuriperintökohteita. Määrittelyssä kiinteäksi muinaisjäännökseksi vaikuttaa mm. paikan luonne, paikalla mahdollisesti havaittavat ihmistoiminnan jäännökset,​ perimätiedon ja/tai tarinan ikä ja luonne ja erilaisten lähteiden paikasta antama tieto. Kiinteitä muinaisjäännöksiä ovat sellaiset tarinapaikat,​ joilla on historiallista merkitystä. Yleensä ne ajoittuvat 1900-lukua vanhemmiksi. Ks. [[https://​www.museovirasto.fi/​uploads/​Meista/​Julkaisut/​hist-ajan-muinaisjaannokset.pdf|Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu]],​ sivu 115.
  
-Jotkut muistomerkit ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Osa kohteista on muita kulttuuriperintökohteita. Määrittelyssä kiinteäksi muinaisjäännökseksi vaikuttaa mm. kohteen ikä ja erilaisten lähteiden antama tieto. Kiinteitä muinaisjäännöksiä ovat sellaiset menneisyydessä tehdyt muistomerkit,​ joilla on historiallista merkitystä. Yleensä ne ajoittuvat 1900-luvun alkua vanhemmiksi. Rakennettujen ympäristöjen ja käytössä olevien hautausmaiden erilaiset veistokset, patsaat ja muut muistomerkit kuten myös toisen maailmansodan muistomerkit lukeutuvat rakennetun kulttuuriympäristön kohteisiin. Niiden säilyminen turvataan yleensä muulla tavoin kuin muinaismuistolailla. Ks. [[http://​www.nba.fi/​fi/​File/​685/​rho-historiallisen-ajan-kii.pdf|Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset -julkaisu]],​ sivu 115.  
 ===== Lähteet ===== ===== Lähteet =====
 +
 **Arkeologiset kohteet; muinaisjäännösrekisteri** 2017. Kulttuuriympäristön palveluikkuna. Museovirasto. https://​www.kyppi.fi/​palveluikkuna/​portti/​read/​asp/​default.aspx. **Arkeologiset kohteet; muinaisjäännösrekisteri** 2017. Kulttuuriympäristön palveluikkuna. Museovirasto. https://​www.kyppi.fi/​palveluikkuna/​portti/​read/​asp/​default.aspx.
-**Niukkanen, Marianna** 2009//​Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset,​ tunnistaminen ​ja suojelu//Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3. +**Nimiarkisto**. Paikannimiä ​ja paikallistarinoitaKotimaisten kielten keskus. http://kaino.kotus.fi/korpus/​nimet/pnpt/meta/pnpt_coll_rdf.xml 
-http://www.nba.fi/fi/File/685/hist-ajan-muinaisjaannokset.pdf+
 **Taivainen,​ Jouni** (toim.) 2016. //Metsiin kadonneet – Valtion metsien kulttuuriperintökohteiden inventointihanke//​. Metsähallituksen metsätalouden julkaisuja nro 73. http://​www.e-julkaisu.fi/​metsahallitus/​metsiin_kadonneet/​. ​ **Taivainen,​ Jouni** (toim.) 2016. //Metsiin kadonneet – Valtion metsien kulttuuriperintökohteiden inventointihanke//​. Metsähallituksen metsätalouden julkaisuja nro 73. http://​www.e-julkaisu.fi/​metsahallitus/​metsiin_kadonneet/​. ​
  
Rivi 55: Rivi 56:
  
 ===== Muu kirjallisuus ===== ===== Muu kirjallisuus =====
-**KormanoRiitta** 2014. //Sotamuistomerkki Suomessa. Voiton ja tappion modaalista sovittelua//. Turun yliopiston julkaisuja – Annales Universitatis TurkuensisSarja C 396, Scripta Lingua Fennica Edita. +**FingerroosOuti et al.** (toim.) 2006. //Muistitietotutkimus – Metodologisia kysymyksiä//. Suomalaisen Kirjallisuuden SeuraHelsinki 
-**LindgrenLiisa** 2009. //Memoria – hautakuvanveisto ​ja muistojen kulttuuri//. Suomalaisen Kirjallisuuden ​seura.  +**SiikalaAnna-Leena** 1984. //Tarina ​ja tulkinta. Tutkimus kansankertojista//. Suomalaisen Kirjallisuuden ​Seura, Helsinki
-**LindgrenLiisa** 2000. //Monumentum – muistomerkkien aatteita ja aikaa//. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.  +**SimonsuuriLauri** 1960. //Tarinahaavi. Kansantarinoiden keruuopas//. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki
-**Suomen Kulttuurirahasto** 2016Miten hoidan hautamuistomerkkiä. https://skr.fi/fi/ajankohtaista/​opas-neuvoo-hautamuistomerkin-hoidossa.+**Vento, Urpo & Jauhiainen, Marjatta** 1971. //Kertomusperinteen opas//. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. 
 + 
  
 ===== Viitteet ===== ===== Viitteet =====
 ~~DISCUSSION~~ ~~DISCUSSION~~
  
wiki/tarinapaikka.txt · Viimeksi muutettu: 2022/09/01 15:37 / Helena Ranta