Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Tämä sivu on vain luettavissa. Voit katsoa sen lähdekoodia, mutta et muuttaa sitä. Kysy ylläpitäjältä jos pidät tätä estoa virheellisenä.
{{tag>wiki:luokka:asuminen_ja_oleskelu wiki:luokka:paimentolais-ja-pyyntikulttuurien-asuinpaikat wiki:luokka:elinkeinot wiki:luokka:pyyntielinkeinot}}

====== Purnu ======
{{:wiki:purnu_enontekiö_goapmajohka_skaidi.jpg?450|}}
===== Määritelmä =====
Kivistä tai kivikkoon tai maahan rakennettu lihan, kalan, maidon tai juuston säilytykseen käytetty kuoppa
===== Kuvaus =====
Purnut ovat yleensä kivikkoon tai maahan kaivettuja kuoppia, jotka on reunustettu isoimmilla seinämäkivillä ja päällystetty litteillä kivillä. Ne on voitu tehdä myös kasattuun kiviröykkiöön, jonka päälle on tehty säilytystila vastaavalla tavalla kuin rakkaan. Purnu-nimitystä käytetään etenkin saamelaiskulttuurin alueella. Säilytysonkaloa tai -kuoppaa tarkoittava purnu-sana tunnetaan myös muualta Suomesta. [[wiki:rakkakuoppa|Rakkakuoppa]]-nimitystä käytetään yleensä esihistoriallisista rakenteettomista kivikossa olevista kuopista.

Säilytyskuopan pohja on yleeensä suorakaiteen muotoinen, harvemmin pyöreä tai soikea. Purnut ovat tavallisesti halkaisijaltaan metrin molemmin puolin, syvyydeltään puolen metrin luokkaa.((Itkonen 1948a; Valtonen 2006.)) Tätäkin suurempia purnuja tunnetaan, mutta joissakin tapauksissa on ollut epäselvää, onko kyseessä säilytyskuoppa vai rituaaliseen tarkoitukseen käytetty rakennelma. Utsjoen Urroaivin kivikehät ovat halkaisijaltaan metristä aina kuuteen metriin ja syvyydeltään jopa 1,5 metriä((Karjalainen 2007)). Enontekiön Bierfejavrin luusuassa sijaitsevan kivikehän halkaisija on neljä metriä ja se on syvyydeltään noin puoli metriä. Todennäköisesti kyseessä on lihansäilytyskuoppa.

Usein purnun ympärillä on kivistä muodostunut valli, jonka avulla säilytystilan seinämien korkeutta on voitu lisätä. Säilytyskuopan sisäseinät on saatettu vuorata tuohella, kuopan pohjalle säilytettävien tuotteiden alle on voitu laittaa oksia eristämään liha, kala tai maitotuotteet maasta. Myös tuotteiden päälle on saatettu laittaa oksia tai lehtiä, ja joissakin tapauksissa jopa hiekkaa.((Valtonen 2006.))


===== Historia ja käyttö =====
Purnuja on tutkittu lähinnä saamelaisalueella. Jotkut tunturialueella sijaitsevat purnut on ajoitettu radiohiiliajoituksen tai jäkäläajoituksen perusteella 1600-luvulta 1900-luvulle. Purnut yhdistetään tavallisesti peuranpyyntiin tai poronhoitoon, mutta niitä on käytetty myös kalan säilyttämiseen. Asuinpaikkojen lähellä olevia purnuja, jotka saattavat olla kooltaan hieman pienempiä kuin ylhäällä tunturissa sijaitsevat, on saatettu käyttää esim. maitotuotteiden, kuten maidon ja juuston, säilyttämiseen.((Itkonen 1948a; Valtonen 2006.))
===== Ajoitus =====
1400-luvulta 1900-luvulle((Valtonen 2006)).
===== Levintä =====
Purnuja tunnetaan lähinnä Ylä-Lapista, eteläisimmät on tavattu Rovaniemeltä. 
===== Suojelustatus =====
Muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös.
===== Lähteet =====
**Itkonen, T.I.** 1948a ja b. //Suomen lappalaiset vuoteen 1945//, I ja II. Porvoo/Helsinki
**Valtonen, Taarna** 2006. Saami food caches in the Báišduottar-Paistunturi area, northern Finnish Lapland. Teoksessa: Vesa-Pekka Herva (toim.) //People, Material culture and Environment in the North. Proceedings of the 22nd Nordic Archaeological Conference University of Oulu, 18-23 August 2004//. Studia humaniora Ouluensia 1: 64–74.
**Karjalainen, Taisto** 2007. Urroaivin kivikehät. Teoksessa: Eeva-Kristiina Harlin & Veli-Pekka Lehtola (Toim.) //Peurakuopista kirkkokenttiin – Saamelaisalueen 10 000 vuotta arkeologin näkökulmasta//. Publications of GIELLAGAS Institute Nr 9 2007: 168–177.

===== Muu kirjallisuus =====

===== Viitteet =====
~~DISCUSSION~~
Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut

Sivutyökalut
