Ajankohtaista
Ohjeet
Seminaarit
Hankekuvaus
Tekijät
Yhteystiedot
Linkit
Artikkelit
Keskustelu
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Asuminen ja oleskelu
Hautaaminen
Elinkeinot
Teollisuus
Liikenne ja tiedonkulku
Uskonnon harjoittaminen
Puolustus ja sodankäynti
Muut
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Tämä on vanha versio dokumentista!
[Esihistoriallinen] Maasta tai maasta ja kivistä muodostettu kumpu, jonka sisään vainaja on haudattu1).
Hautakummut ovat pääasiassa maalajeista kasattuja hautoja. Kummut erottuvat yleensä selvästi ympäröivästä maastosta ja voivat olla hautaröykkiöiden tapaan jopa monumentaalisia. Ne voivat muodostaa laajojakin kalmistoja. Skandinaavistyyppiset hautakummut ovat rakenteita, joissa yleensä pienen kivisen röykkiön päälle on kasattu maata tai hiekkaa kummuksi. Tällaisia kumpuja on Suomessa lähinnä Ahvenanmaalla; ne ovat keskimäärin halkaisijaltaan 4–7 metrin suuruisia.2)
Manner-Suomessa, Laitilassa esiintyy yksi kummuiksi luokiteltu, harvinainen hautamuoto. Kyseessä ovat nk. Untamalan-tyypin kummut. Ne ovat matalia, pyöreitä tai melkein pyöreitä kumpuja, jotka on koottu sorasta tai sorasta ja kivestä. Näissä rakenteissa esiintyy sekä poltto- että ruumishautauksia. Vainaja voi olla asetettuna joko alkuperäiselle maanpinnalle tai pieneen kuoppaan; joissakin tapauksissa on havaittu jälkiä uurnasta.3) Edellä olevasta kumpujen yleismääritelmästä poiketen ko. kummut eivät ole välttämättä selvästi erotettavissa ympäröivästä maisemasta.
Joissain tapauksissa myös maansekaiset hautaröykkiöt voivat näyttää kumpumaisilta, jos maansekaisuus on voimakasta ja pinta on turvettunut4). Rajan vetäminen voi olla vaikeata ja sanaa kumpu käytetään toisinaan myös maansekaisista röykkiöistä.5)
Kumpuhaudat on omaksuttu Ahvenanmaalle Skandinaviasta ja vastineita niille on erityisesti Keski-Ruotsissa6). Untamalan-tyypin kumpujen lähimmät vastineet löytyvät nekin Ruotsista, siellä Gotlannista ja Uplannista7). Untamalan-tyypin kumpuja esiintyy Laitilassa Untamalan Myllymäellä, Kansakoulunmäellä ja Palttilassa.
Untamalan-tyypin kummut ajoittuvat lähinnä (vanhempaan) roomalaisaikaan, mutta esimerkiksi yhdestä kummusta löytynyt lintuneula osoittaa käytön jatkuneen kansainvaellusaikaan8).
Ahvenanmaa, Varsinais-Suomi (Laitila)
Esihistorialliset hautakummut ovat muinaismuistolain suojelemia kiinteitä muinaisjäännöksiä.
Kivikoski, Ella 1966. Suomen kiinteät muinaisjäännökset. Suomalaisen kirjallisuuden seura. Tietolipas 43. Helsinki.
Kivikoski, Ella 1969. Esihistoriallinen aika. Laitilan historia I. Vammala: 3–69.
Luoto, Jukka, Pärssinen, Martti & Seppä-Heikka Merja 1983. Grain impressions in ceramics from Ristimäki, Vammala, Finland. Finskt Museum 1981: 5-33.
Maaranen, Päivi 2000. Röykkiöitä Etelä-Saimaalta ja Uudeltamaalta – hautoja ja viljelyskivikasoja. Maaranen, Päivi & Kirkinen, Tuija (toim.): Arkeologinen inventointi. Opas inventoinnin suunnitteluun ja toteuttamiseen. Museovirasto: 185–191.
Salo, Unto 1984. Pronssikausi ja rautakauden alku. Suomen historia1. Espoo: 98–249.
Sipilä, Marja & Mäntylä, Sari 2005. Koekaivaus Laitilan Untamalassa: kansainvaellusaikainen lintuneula kumpukalmistosta. Kentältä poimittua. Kirjoitelmia arkeologian alalta 6: 65–77.
Tallgren, A. M. 1914. Untamalan kalmisto. Kansatieteellisiä tutkielmia. Omistetut Kaarle Krohnille. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia 35(15): 1–9.
Wessman, Anna 2010. Death, Destruction and Commemoration. Tracing ritual activities in Finnish Late Iron Age cemeteries (AD 550–1150). Iskos 17. Helsinki.
Hiekkanen, Markus 2010. Burial Practices in Finland from Bronze Age to the Early Middle Ages. Nilsson, Bertil (red.), Från hedniskt till kristet. Förändringar i begravningsbruk och gravskick i Skandinavien c:a 800–1200. Sällskapet Runica et Mediævalia. Stockholm: 271–379.
Purhonen, Paula (toim.) 2001. Untamalan muinaisjäännösalue. Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset. Museovirasto: 50–51.
