Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


Sivupalkki

wiki:laivalatomus

Tämä on vanha versio dokumentista!




Laivalatomus

Määritelmä

Laivan muotoa mukaileva kookas kivilatomus1)

Kuvaus

Latomukset ovat maanpinnalle, ympäristöään korkeammalle ja pääasiassa kalliopohjalle veneen- tai laivanmuotoon kasattuja kivirakennelmia, joiden molemmissa päissä on pystykivet. Laidat on tehty suuremmista kivistä ja keskusta täytetty pienemmillä kivillä.2)

Laivalatomusten rakentaminen on ollut Suomessa harvinaista Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Ahvenanmaan latomukset, tunnetuimpana kohteena Sundin Grytverksnäsetin muinaisjäännösalue, muistuttavat rakenteeltaan ja muodoltaan skandinaavisia esikuviansa, joissa on selkeä laivan tai veneen muoto. Ne on ajoitettu lähiympäristöstä tehtyjen löytöjen perusteella pronssikautisiksi. Ahvenanmaalaisten latomusten pituudet vaihtelevat 3,5 – 12 metriin ja leveydet 1,5 – 3 metriin.3) Skandinaviassa laivalatomusten koot vaihtelevat suuresti. Pienimmät ovat pituudeltaan vain pari kolme metriä, suurimmat ovat yli 40 metriä4).

Manner-Suomesta, etupäässä Kymenlaakson alueelta tunnetaan joitakin laivalatomuksia muistuttavia soikeita rakennelmia, mutta ne ovat muodoltaan epämääräisempiä ja rakenteeltaankin toisenlaisia kuin Ahvenanmaan latomukset. Kotkan Höyterin Sunakieli f ja Vehkalahden Kuorsalon Savilahden laivalatomusmaiset rakenteet ovat soikeita ja pitkänomaisia. Vehkalahden latomus on täytetty kivillä. Sunakielin latomuksen keskusta taas on avoin ja kivetön. 5)

Historia ja käyttö

Laivalatomusten tulkinta ei ole yksiselitteinen. Laivalatomuksia pidetään hautoina, monesta tutkitusta latomuksesta on löytynyt palanutta ihmisluuta.6)

Ajoitus

Laivalatomukset ajoittuvat pääasiassa pronssikaudelle.

Levintä

Laivalatomuksia esiintyy koko Itämeren alueella. Niitä on paljon etenkin Gotlannissa ja Etelä-Ruotsissa. Laivalatomuksia tunnetaan myös Virosta ja Latviasta7). Suomessa esiintymisalue on Ahvenanmaa, Manner-Suomen puolella laivalatomusmaisia rakenteita on löytynyt mm. Kymenlaaksosta ja Pohjanmaalta Laihialta8).

Suojelustatus

Lähteet

Hansen, Birgitte Borby 1999. Bronze Age Stone Ships in Denmark-Boats and Burials. Stone ship settings of Northern European Bronze Age. Riga 1999: 16–31.
Huurre, Matti 2005. 9000 vuotta Suomen esihistoriaa. Keuruu.
Kivikoski, Ella 1966. Suomen kiinteät muinaisjäännökset. Suomalaisen kirjallisuuden seura tietolipas 43. Helsinki.
Lavento, Mika 2015. Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalle. Gaudeamus: 16–17.
Lindström, Therese 1999. The Swedish Late Bronze Age Stone Ships. Stone ship settings of Northern European Bronze Age. Riga: 32–44.
Miettinen, Timo 1998 Kymenlaakson esihistoriaa. Kymenlaakson maakuntamuseon julkaisuja no 26.
Miettinen, Timo 2003. Kymenlaakson juuret – asutuksen ja kulttuurin esihistoriaa. Kymenlaakson liitto. Jyväskylä.
Šnē, Andris 1999. Latvia and Northern Europe in the late Bronze age (1st half of the I millennium BC). Stone ship settings of Northern European Bronze Age. Riga: 4–15.
Wehlin, Joakim 2012. Östersjöns skeppsättningar. Monument och mötesplatser under yngre bronsålder. Gotarc Serie B. Gothenburg Archaeological Theses 59. https://gupea.ub.gu.se/handle/2077/31901.

Muu kirjallisuus

Viitteet

1) Tieteen termipankki 5.8.2016: Arkeologia:laivalatomus. http://www.tieteentermipankki.fi/wiki/Arkeologia:laivalatomus.
2) Lavento 2015: 169–170.
3) Lavento 2015: 170; Kivikoski 1966: 42
4) Hansen 1999: 17; Lindström 1999: 36
5) Miettinen 1998: 72–73 viitteineen.
6) Wehlin 2012; Miettinen 1998: 72
7) Wehlin 2012; Šnē 1999: 4, Miettinen 1998: 72
8) Lavento 2015: 170; Kivikoski 1964: 56–57
You could leave a comment if you were logged in.
wiki/laivalatomus.1470637838.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2016/08/08 09:30 / Helena Ranta