Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


Sivupalkki

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Ajankohtaista
Ohjeet
Seminaarit
Hankekuvaus
Tekijät
Yhteystiedot
Linkit
Artikkelit
Keskustelu

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Aihealueet

Työkalut

ohjeet

Ohjeet


Alaviitteet

Alaviitettä käytetään, jos halutaan osoittaa, että jokin tieto tulee tietystä lähteestä. Viitteet tehdään tekstiin laittamalla viitteen ympärille kaksi sulkumerkkiä, ks. sivumalli. Ohjelma numeroi viittaukset automaattisesti ja listaa ne Viitteet-otsikon alle.


Kartat

Tekstiin liitettävät kartat tehdään kuviksi ja liitetään wikin kuvakirjastoon (eli Media manageriin).


Keskustelu

Jokaisen sivun alaosassa on Keskustelu-osio, josta pääsee lukemaan sivun sisällöstä käytyä keskustelua. Keskusteluun voivat osallistua kaikki oppaaseen rekisteröityneet käyttäjät (ks. rekisteröityminen). Yksittäisiä kohteita koskeva keskustelu kannattaa käydä ko. sivulla, koko aihealuetta koskeva keskustelu ko. aihealueen aloitussivulla. Yleiselle, koko opasta koskevalle keskustelulle ja mahdollisille oppaan käyttöön liittyville kysymyksille luontevin paikka on yleinen keskustelualue.

Keskustelut käydään omalla nimellä, ei nimimerkillä.


Kirjoitusohjeet kohdekuvaukseen

Pituus:
Tekstissä tulee pyrkiä tiiviiseen ilmaisuun, suositeltu enimmäispituus on 6000 merkkiä eli noin kaksi sivua Times New Roman, fonttikoko 12, riviväli 1.

Väliotsikointi:
Teksteissä tulee käyttää yhtenäistä väliotsikointia (ks. alla otsikot 1.–8.), jotta kuvauksista saadaan mahdollisimman yhteismitallisia. Wikin työkaluista löytyy sivumalli, joka kannattaa kopioida uudelle sivulle, jos on tarpeen avata uusi sivu.

1. Määritelmä:
Arkeologisen kulttuuriperinnön opas -hankkeessa tehdään yhteistyötä Tieteen kansallisen termipankin kanssa ja opastyössä tuotettavat määritelmät liitetään osaksi termipankkia. Siksi määritelmän täytyy noudattaa samoja perusperiaatteita kuin termipankissa:

  • Perusmääritelmän pitää olla lyhyt, vain yhden virkkeen mittainen – mitä lyhyempi ja selkeämpi, sen parempi.
  • Määritelmässä pitää pysyä yksilöimään käsite niin, että läheiset käsitteet eroavat toisistaan.
  • Nyrkkisääntö: Jokaiselle termille pitää löytää määritelmä, jolla kyseisen termin voi korvata lauseessa.

Perusmääritelmän voi täydentää selitteellä, joka vastaa termipankin Termin selite -osiota. Se sisältää tietoa, joka auttaa käsitteen ymmärtämisessä, mutta joka ei ole välttämätön vieruskäsitteiden erottamiseksi toisistaan. Selitteessä voi olla useita virkkeitä.

Määritelmään täytyy liittää viitteet, jos määritelmä on peräisin julkaisusta tai muusta lähteestä.

2. Kuvaus:

  • miten kohde näyttäytyy arkeologisesti,
  • tunnistamisen kannalta olennaiset piirteet,
  • esiintymisympäristö.

3. Historia ja käyttö:
Kohdetyypin historia ja siihen mahdollisesti liittyvä kansanperinne, kohteen tulkinta ja miten se on vaihdellut

4. Ajoitus:
Ajoitus perusteluineen. Ajoituksissa käytettään vuonna 2015 ilmestyneen Muinaisuutemme jäljet -julkaisun mukaista kronologiaa (ks. Haggrén, Georg & al. 2015: Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalle. Gaudeamus). Vuosiluvut ilmaistaan termillä ennen ajanlaskumme alkua eli eaa. tai jälkeen ajanlaskumme alun eli jaa.

5. Levintä:
Kuvaillaan jäännöksen maantieteellistä levintää ensi sijassa Suomessa ja lähialueilla.

6. Suojelustatus:
Määritellään myöhemmin, hankkeen loppupuolella.

7. Lähteet:
Tekstissä käytetyt painetut ja painamattomat lähteet sekä elektroniset aineistot.

Esimerkki lähteistä:
Ahvenisto, Tapani 1968. Ruotsinpyhtää inventointi. Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa.
Halinen, Petri 2015. Kivikausi. Julkaisussa Haggrén, Georg & Halinen, Petri & Lavento, Mika & Raninen, Sami & Wessman, Anna: Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoriaa kivikaudelta keskiajalle: 17–121. Gaudeamus.
Niemi, Tapani 2000. Merkilliset jatulintarhat. Tiede 2000 6/2000. http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/merkilliset_jatulintarhat. (Luettu 1.1.2016)
Niukkanen, Marianna 2009. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset. Tunnistaminen ja suojelu. Museoviraston rakennushistorian osaston ohjeita ja oppaita 3.

8. Muu kirjallisuus:
Suositeltavaa aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, johon ei ole viitattu tekstissä.

9. Viitteet:
Wikissä käytetään alaviitteitä. Viitteet tehdään tekstiin laittamalla viitteen ympärille kaksi sulkumerkkiä, ks. alla oleva esimerkki. Ohjelma numeroi viittaukset automaattisesti ja listaa ne Viitteet-otsikon alle.

Esimerkki viittauksista:
Lehtinen & Kirkinen 1998: 78.
Niukkanen 2009: 30–33, 45.

Viittaus tulee tämän tekstin perään ((Lehtinen & Kirkinen 1998: 78)) 

Kuvat

Sivuille laitettavien kuvien tulee olla informatiivisia ja laadukkaita ja niiden käyttöön on oltava oikeudet. Kuvat liitetään wikin kuvakirjastoon. Kuvien sopiva koko on noin 800 x 600 pikseliä, 200 kilotavua. Kuvan tarkkuutta kannattaa pienentää kuvankäsittelyohjelmalla. Pieni kuva aukeaa nopeasti eikä vie paljon tilaa palvelimella. Resoluutioksi riittää 72 dpi. Kuvan tiedosto kannattaa nimetä niin, että sen etsiminen on helppoa, esim. lapinraunio_salminiemi.jpg.

Kuvien lisääminen ja lataaminen:

  1. Laita kursori sivulla kohtaan, johon kuva halutaan lisätä.
  2. Valitse työkaluista Lisää kuvia ja muita tiedostoja -kuvake.
  3. Valitse tiedosto esim. oman koneesi asemalta (lähetä > valmis > klikkaa kuvatiedoston nimeä).
  4. Määritä sivulle tulevan kuvan koko valitsemalla S-, M- tai L-painikkeesta. Kuvan kokoa voi muuttaa myös kirjoittamalla haluttu kuvakoko kuvakoodiin. Esim. kohteiden aloituskuvien koko on suurempi kuin L eli 450.
  5. Valitse kuvien tasaamistapa, esim. vasen reuna.
  6. Valitse linkki tietosivuun, jolloin kuva saadaan suurentumaan näytössä napsauttamalla ja kuvan tiedot tulevat esiin.
  7. Tallenna.

Kuvia koskevat tiedot eli otsikko, kuvateksti, kuvaaja, tekijänoikeus ja avainsanat syötetään Media manageriin (välilehti Muokkaa). Kuvan mahdollinen kokoelmanumero merkitään tekijänoikeus-kenttään. Tiedot näkyvät sivulla, kun napsauttaa kuvaa.


Linkit

Tekstistä voidaan tehdä linkkejä ulkoisille sivuille. Myös muinaisjäännösrekisteriin linkittäminen tehdään kulttuuriympäristön rekisteriportaalin, ei museoverkon kautta. Kopioi linkitettävän sivun Url-osoite ja liitä se halutulle sivulle.


Lähteet

Määritelmä

Oppaan rakenne

Oppaan ydinsisältönä ovat arkeologisen kulttuuriperinnön kohdekuvaukset. Aineistoa ei ole järjestetty hierarkkisesti vaan kaikki sivut ovat ikään kuin samalla tasolla. Jotta aineisto olisi helppo hahmottaa, kohteet on järjestetty liittämällä eli tägäämällä ne kahdeksaan eri aihealueeseen: Asuminen ja oleskelu, Hautaaminen, Elinkeinot, Teollisuus, Liikenne- ja tiedonkulku, Uskonnon harjoittaminen, Puolustus ja sodankäynti, Taide ja muistomerkit sekä Muut. Aihealueiden sisällä sivuja on järjestetty teemoittain, esim. Uskonnon harjoittaminen -aihealue on jaettu kansanuskoon ja kristinuskoon liittyviin kohteisiin.

Oppaassa on kohdekuvausten lisäksi myös artikkeleita, joissa syvennytään erityiskysymyksiin kuten ajoittamiseen ja kronologiaan.


Rekisteröityminen käyttäjäksi

Keskusteluun osallistuminen ja tekstien luominen ja muokkaaminen edellyttävät rekisteröitymistä. Käyttäjäksi rekisteröidytään omalla nimellä oppaan sivun ylälaidasta linkistä ”kirjaudu sisään”. Käyttäjätunnuksen saatuaan voi osallistua oppaan sisällöstä käytäviin keskusteluihin.

Uusie sivujen luominen ja tekstien muokkaaminen vaatii jäsenyyttä asiantuntijaryhmissä, aihealueittain kootuissa kirjoittajatiimeissä. Lisätietoja asiantuntijaryhmän jäsenyydestä antaa hankkeen projektipäällikkö Helena Rantaan helena.ranta (at) museovirasto.fi. Huomaathan, että kirjoittamalla Arkeologisen kulttuuriperinnön oppaaseen hyväksyt, että tuottamaasi sisältöä voidaan muokata ja jakaa Creative Commons BY 4.0 -lisenssin ehtojen mukaisesti.


Selain

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas toimii parhaiten, jos käyttää Firefox-, Chrome-, Opera- tai Safari-selainten uusimpia versioita. Internet Explorerin käyttöä ei suositella.


Sivujen historian selaaminen

Doku-wiki tallentaa sivuille tehdyt muokkaukset muutoshistoriaksi. Eri tekstiversioita voi tarkastella vain sivujen muokkaustilassa, ja sivuille pääsevät vain henkilöt, joilla on muokkausoikeus. Sivut avautuvat Vanhat versiot -välilehdestä (kellon kuva sivun oikeassa reunassa). Vertailunäkymä puolestaan näyttää erot eri versioiden välillä.


Sivun liittäminen eli tägääminen

Ks. uusien sivujen luominen.


Sivun muotoilu

Wikin työkalut opastavat tekstin muotoilussa. Muotoilut tehdään perustekstiin mustaamalla kohta, johon muutos kuten lihavointi halutaan tehdä.


Tekijänoikeudet

Arkeologisen kulttuuriperinnön oppaan tekstisisältö on lisensoitu Creative Commons BY 4.0 -lisenssillä. Kirjoittamalla Arkeologisen kulttuuriperinnön oppaaseen hyväksyt, että tuottamaasi sisältöä voidaan muokata ja jakaa tämän lisenssin ehtojen mukaisesti. Kuva on luovutettu käytettäväksi vain Arkeologisen kulttuuriperinnön oppaassa. Kuvien tekijänoikeudet on merkitty kuvien metatietoihin. Ne saa näkyviin klikkaamalla kuvaa.


Työalusta

Työalustana toimi dokuwiki. https://en.wikipedia.org/wiki/DokuWiki


Uusien sivujen luominen

Aihealueen sivuja voi luoda ja muokata sen jälkeen, kun on saanut jäsenyyden aihealueen asiantuntijatyöryhmässä.

Ennen kun luot uuden sivun, kopioi työkaluissa oleva sivumalli muokkaustilassa (eli paina oikeassa reunassa olevan kynän kuvaa).

Uusi sivu luodaan käyttämällä Luo uusi sivu -työkalua. Kirjoita laatikkoon uuden sivun nimi (esim. pyyntikuoppa) > add page.

Liitä kopioimasi sivumalli työalustaan. Uusi sivu syntyy oppaaseen siinä vaiheessa, kun lomake tallennetaan.

Jotta sivu saadaan liitettyä haluttuihin luokkiin tai alaluokkiin, se täytyy tägätä. Tägin tekemistä varten ei ole valmista työkalua vaan se tehdään koodaamalla. Työkalujen Mallisivulla on esimerkki tägin kirjoittamisesta.


Viittaaminen oppaaseen

Esimerkiksi viittaaminen miekanhiontakivi-sivuun:
Arkeologisen kulttuuriperinnön opas 30.9.2015 (= päivämäärä, jolloin luettu): miekanhiontakivi, http://akp.nba.fi/doku.php?id=wiki:miekanhiontakivi.

ohjeet.txt · Viimeksi muutettu: 2017/05/03 15:26 / Helena Ranta