Ajankohtaista
Ohjeet
Seminaarit
Hankekuvaus
Tekijät
Yhteystiedot
Linkit
Artikkelit
Keskustelu
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Asuminen ja oleskelu
Hautaaminen
Elinkeinot
Teollisuus
Liikenne ja tiedonkulku
Uskonnon harjoittaminen
Puolustus ja sodankäynti
Muut
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Keskiajalla tai Vaasa-ajan alussa autioitunut kylänpaikka
Ks. kylänpaikat
Osaa autiokylistä ja -tiloista kutsuttiin keskiajalla ja Vaasa-ajan alussa autiopyöleiksi (sv. ödesböle)1). Ruotsin kielen böle (suom. pyöli) on johdannainen bol-sanasta, joka puolestaan juontuu verbistä bo eli asua. Böle voi tarkoittaa laidunta, asutusta, kylää, tilaa, uudistilaa, torppaa ja joko kylän yhteismaalle tai ulkomaalle rakennettua tilaa.2) Autiopyölin olemassa olosta kertoo usein ainoastaan vanhalla kartalla oleva rajan, pellon tai niityn böle-nimi. Lisäksi autiopyöleille kuuluneet maat saattavat näkyä rajojen kulussa vielä tänä päivänä.
Vaasa-ajan alun maakirjoissa osa keskiajalla autioituneista kylistä on merkitty autiopyöleiksi. Varsinais-Suomesta tunnetaan verolähteiden perusteella ainakin 40 autiopyöliä. Näiden autiopyölien joukossa tiedetään olevan monia autioituneita 1300- ja 1400-lukujen uudistiloja.3)Arkistoselvityksissä ja arkeologisissa tutkimuksissa autiopyölejä on löytynyt runsaasti myös Länsi-Uudeltamaalta4). Lisäksi Itä-Uudeltamaalla on arkistolähteiden perusteella lukuisia mahdollisia autiopyölejä. Esimerkiksi pelkästään Sipoon kunnan eteläosassa on kymmenkunta enemmän tai vähemmän varmaa pyöli-kohdetta.5)
Autiopyölejä ei toistaiseksi ole tutkittu laajemmin arkeologisin kaivauksin, ja niiden autioitumisen tarkkaa ajankohtaa ei siten voida yleensä määrittää. Autiopyölejä ja muita kyliä on kuitenkin todennäköisesti autioitunut 1300-luvun puolivälin mustan surman aikana (esim. Raasepori Kullåkerbacken). Muita autioitumisen syitä ovat mm. ilmaston muutos, rannan siirtyminen, kiristynyt verotus, sota tai tonttimaan siirtyminen. Monet autiopyölit ovat keskiajan kuluessa autioituneita uudistiloja.
Noin 1300-luku – 1500-luvun alku.
Autiopyölejä tunnetaan toistaiseksi Ahvenanmaalta, Varsinais-Suomesta ja Uudeltamaalta. Todennäköisesti autiopyölejä on myös muualla keskiaikaisen Suomen alueella.
Autiopyölit ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä.
Ks. Museoviraston ohje:Maaseudun historiallisten asuinpaikkojen inventointi, ohje 2015 (5.5.2015).
DF = Diplomatarium Fennicum
FMU = Finlands medeltidsurkunder I. – VIII. Samlade och i tryck utgifna af Finlands Statsarkiv genom Reinh. Hausen. Helsingfors 1910–1935.
Granlund, Åke 1956. Studier över östnylandska ortnamn. Svenska Litteratursällskapet, studier 358 = Studier i Nordiskt filologie 44. Borgå.
Haggrén, Georg 2011. The Colonization of Western Uusimaa in the Middle Ages. Colonists on the shores of the Gulf of Finland. Vantaan Kaupunginmuseon julkaisuja 22. Lahti.
Haggrén, Georg 2015. Maaseudun kylätontit. Julkaisussa Haggrén, Georg & Halinen, Petri & Lavento, Mika & Raninen, Sami & Wessman, Anna: Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoriaa kivikaudelta keskiajalle: 464–471. Gaudeamus.
Haggrén, Georg & Pihlman, Aki & Jansson, Henrik 2003. Snappertunan Kullåkerrsbacken. Unohtunut tutkimuskohde unohdetulla alueella. Muinaistutkija 2003/3: 13–23.
Orrman, Eljas 1972. Några synpunkter på utbysjordarna i Raseborgs län. Historisk tidskrift för Finland: 91–99.
Orrman, Eljas 1986. Bebyggelsen i Pargas, S:t Mårtens och Vemo socknar i Egentliga Finland under senmedeltiden och på 1500-talet. Historiallisia tutkimuksia 131.
Suhonen, V.-P. 2016. Sipoon Massbyn latokartano ja autioitunut asutus. SKAS 1/2016.
Voudintilit, Kansallisarkisto.
