Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


Sivupalkki

wiki:korsu


Korsu

Määritelmä

puusta tai kivestä rakennettu, kokonaan tai osittain maahan kaivettu miehistösuoja

Kuvaus

Hirsirakenteiset korsut erottuvat maastossa usein romahtaneina kuopanteina. Joissakin korsuissa on edelleen jäljellä puurakenteita ja osassa on jopa katto.

Kestolinnoitteisiin kuuluvat betoniset korsut ovat usein säilyneet hyvin nykyaikaan ja ne ovat monesti enemmänkin rakennettua kuin arkeologista kulttuuriperintöä. Arkeologisoituneet kestolinnoitteet erottuvat rakenteiden betonisina ja kivisinä seinien jäännöksinä, perustuksina ja pohjaosina. Rakenteet ovat usein enemmän tai vähemmän täynnä kiveä ja betonimurskaa, roskia ja kasvillisuutta.

Historia ja käyttö

Korsut liittyvät 1900-luvun sodankäyntiin. Monia ensimmäisen maailmansodan suojahuoneita voidaan luonnehtia korsutyyppiksi rakenteiksi. Varsinaisesti korsu-sana liittyy toiseen maailmasotaan, jolloin puolustusasemien tai muiden armeijan tukikohtien yhteyteen rakennettiin korsuja majoitusta ja suojautumista varten.

Korsujen kannalta erityisen merkittävä kohderyhmä nyky-Suomen alueella on Salpalinja. Salpalinjaan liittyy korsuja sekä kesto- että kenttälinnoitteina. Kenttälinnoitettu majoituskorsu on sijoitettu maahan kaivettuun tai kallioon louhittuun kuoppaan. Korsujen seinät on rakennettu hirsistä ja niiden katon muodostaa useampi hirsikerta, jotka on peitetty kivillä ja maalla. Korsuissa on yleensä ollut lämmitys. Kenttälinnoitettujen majoitus-/varastokorsujen koot vaihtelevat. Pienimmät korsukuopat ovat noin 1,5 x 2 metrin kokoisia ja suurimmat toistakymmentä metriä sivuiltaan. Pääosa Salpalinjan kenttälinnoitetuista korsuista on joko kokonaan tai pääosin romahtaneita.1)

Kestolinnoitettuihin korsuihin lasketaan teräsbetoniset korsut ja -pesäkkeet, majoituskorsut, konekiväärikorsut, konekiväärikupukorsut, panssaritorjuntatykin ja konekiväärin korsut, tulenjohtokorsut, lamelli- ja rengaskorsut ja pallokorsut.2)

Ajoitus

1910–1940-luku.

Levintä

Suomen 1900-luvun linnoitus- ja sotatoimialueet

Suojelustatus

Ensimmäisen maailmansodan kohteet ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Toisen maailmansodan kohteet eivät ole kiinteitä muinaisjäännöksiä, mutta ne tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa kohteiden historiallisen merkityksen takia. Ks. Museoviraston ohje Ensimmäisen maailmansodan aikaiset maalinnoitteet.

Lähteet

Lagerstedt, John 2012. Salpalinja, sotahistoriallisten kohteiden arkeologinen inventointi 2009–2012. Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa.

Muu kirjallisuus

Viitteet

1) Lagerstedt 2012: 24.
2) Lagerstedt 2012: 25–47.
You could leave a comment if you were logged in.
wiki/korsu.txt · Viimeksi muutettu: 2022/09/29 21:56 / Helena Ranta