puolustusaseman torjunta-asemiin selustasta ja miehistösuojista johtava kaivanto

Yhdys- ja taisteluhautoja on joskus vaikea erottaa toisistaan. Pääsääntöisesti yhdyshaudat ovat eri suuntaisia kuin rintama ja johtavat torjuntasuunnasta selustaan poispäin hyökkäävästä vihollisesta. Ne voivat olla myös syvempiä kuin taisteluhaudat. Yhdyshaudat on kaivettu maahan tai louhittu kiveen. Ne on voitu tukea betonilla ja kivillä.¹⁾

Taistelu- ja yhdyshautojen rakentaminen juontuu keskiaikaisten linnojen ja uuden ajan linnoitusten piiritysmenetelmiin. Yhdyshaudat nykyisessä tarkoituksessaan liittyvät kuitenkin tykistön- ja tuliaseiden tulivoiman kehittymiseen 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Vaikka jo joissakin 1700-luvun linnoituksissa on niiden eri osia yhdistäviä yhdyshautoja (esim. Kouvola Utti ja Liikkala), rakennettiin varhaisimmat varsinaiset yhdyshaudat Suomeen vasta ensimmäisen maailmansodan aikaisiin linnoitteisiin. Ensimmäisen ja toisen maailmansodan taisteluhaudat muistuttavat toisiaan. Kummallakin ajanjaksolla on kuitenkin omia erityispiirteitään.

1900-luku (erityisesti ensimmäinen ja toinen maailmansota)

Koko Suomi

Ensimmäisen maailmansodan kohteet ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Toisen maailmansodan kohteet eivät ole kiinteitä muinaisjäännöksiä, mutta ne tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa kohteiden historiallisen merkityksen takia. Ks. Museoviraston ohje Ensimmäisen maailmansodan aikaiset maalinnoitteet.

Lagerstedt, John 2012. Salpalinja, sotahistoriallisten kohteiden arkeologinen inventointi 2009–2012. Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa.
Lagerstedt, John 2014. Viaporin maarintama. Retkiopas ensimmäisen maailmansodan linnoitteille. Helsingin kaupunginmuseo.
Lagerstedt, John & Laulumaa, Vesa 2014. Helsinki, Ensimmäisen maailmansodan linnoitusvyöhyke. Inventointiselvitys. Museovirasto, arkeologiset kenttäpalvelut. Tutkimusraportti Museoviraston arkistossa.

Adel, Vadim 2003. Ensimmäisen maailmansodan aikaisten linnoitusten kartoitus Urjalankylässä. Pirkanmaan alta: arkeologisia tutkimuksia 4 (2003): 66–72.
Adel, Vadim 2009. I maailmansodan aikaisten linnoitusten inventointi Tampereen Pispalassa. Pirkanmaan alta: arkeologisia tutkimuksia 10 (2009): 70–80.
Arimo, R. 1981. Suomen linnoittamisen historia 1918–1944. Helsinki.
Bartoshevitsh, J.V. & Stanijevitsh, V. B. & Jakovlev, V. V. 1917. Polevaja fortifikacija. Pietari.
Haapala, Pertti & Hoppu, Tuomas (toim.) 2009. Sisällissodan pikkujättiläinen. Helsinki.
Laaksonen, Lasse 1980. Ensimmäisen maailmansodan aikaiset linnoitukset Helsingissä. Museoviraston rakennushistorian osasto, julkaisu 9, 2/79. Museovirasto, Helsinki.
Lagerstedt, John 2008. Ensimmäisen maailmansodan aikaiset maalinnoitteet Suomessa. Sotilaskäytöstä suojelukohteiksi. Pro gradu‐tutkielma. Helsingin yliopisto.
Löfgren, Kaj-Erik 1974. Helsingin maa- ja merilinnoitus. Sotahistoriallinen seura ja Sotamuseo, Vuosikirja VIII: 67–102. Helsinki: Sotahistoriallinen seura.
Laine, Sirkku 1996a. Ensimmäisen maailmansodan aikainen maalinnoitus Helsingissä. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisuja 1996:3. Helsinki.
Laine, Sirkku 1996b. Ensimmäisen maailmansodan aikainen maalinnoitus Helsingissä. Hoito-ohje. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisuja 1996: 4. Helsinki.
Laine, Sirkku 1998. Ensimmäisen maailmansodan aikainen maalinnoitus Espoossa. Espoon kaupungin tekninen keskus. Espoo.
Manninen, Markus 2000. Viapori. Maalinnoitus ensimmäisessä maailmansodassa 1914–1918. Sotamuseo.
Takala, Hannu 1998. Taistelu Lahdesta 1918. Lahden kaupungin historiallinen museo.