Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


Sivupalkki

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Ajankohtaista
Ohjeet
Seminaarit
Hankekuvaus
Tekijät
Yhteystiedot
Linkit
Artikkelit
Keskustelu

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Aihealueet

Työkalut

artikkelit:kulttuurikerros

Kulttuurikerros

Kulttuurikerroksella tarkoitetaan maassa erottuvia ihmisen toiminnan jälkiä – maakerrostumia, jätteitä, rakenteiden jäännöksiä ja esineitä. Kulttuurikerros syntyy, kun ihminen muokkaa elinympäristöään kaivamalla ja kasaamalla. Yleensä maanpinta vähitellen nousee ja vanhat elämisen jäljet peittyvät uusien kerrosten alle.

Nimensä mukaisesti kulttuurikerrokselle on tyypillistä kerroksellisuus: Eri-ikäiset ja eri syistä syntyneet kerrokset voivat sijaita päällekkäin, limittäin tai toisiinsa sekoittuneena. Kulttuurikerroksessa erottuvien maakerrosten ja niihin liittyvien rakenteiden keskinäistä järjestystä ja suhdetta toisiinsa kutsutaan stratigrafiaksi. Tämän periaatteen mukaisesti vanhempi kerros sijaitsee tavallisesti nuoremman alla. Kulttuurikerrokset ovat harvoin koskemattomia, ja niissä voi olla merkkejä myöhemmistä häiriöistä, jotka erottuvat muusta kulttuurikerroksesta poikkeavana maa-aineksena. Sen joukossa voi myös olla muinaisjäännöksen ajoitukseen verrattuna paljon uudempia esineitä. Kulttuurikerrosten ikä voidaan selvittää mm. niistä löytyneiden esineiden avulla tai ajoittamalla kerroksiin liittyviä rakenteita luonnontieteellisillä ajoitusmenetelmillä. Kunkin kerroksen muodostumiseen kuluu vaihtelevan pituinen aika; silmin havaittava kerros on voinut muodostua sekunnissa tai vuosisadassa.

Kulttuurikerros voi koostua kokonaan ihmisen tuottamasta materiaalista kuten rakennusjätteestä. Osa kulttuurikerroksista on muodostunut luontaisista maa-aineksista, joissa on mukana jälkiä ihmisen toiminnasta, kuten hiilenmuruja saven joukossa. Usein jäljet erottuvat ympäristöstään poikkeavan värinsä vuoksi. Esim. tulenpito saattaa erottua maastossa punertavina tai harmaina maanväreinä. Aina kerroksia ei pysty havaitsemaan paljain silmin, vaan tarvitaan erilaisia analyyseja, jotka kertovat poikkeavista pitoisuuksista, esim. kohonneista fosforiarvoista tai alkuainepitoisuuksista.

Kulttuurikerrosten paksuus ja syvyys nykyisestä maanpinnasta vaihtelee paljon. Muinaiset maanpinnat ovat tavallisesti jääneet maan alle silloin, kun ihmiset ovat muokanneet ympäristöään tai hylännet paikan. Siten esim. kivikautinen kulttuurikerros voi sijaita lähes välittömästi nykyisen turpeen alla tai se voi olla lähes kahden metrin syvyydessä tulvakerroksen alla. Kulttuurikerroksen paksuuteen vaikuttaa se, kuinka voimakkaasti ympäristöä on muokattu: esim. keskiaikaisissa kaupungeissa kulttuurikerros voi olla monta metriä paksu kun taas lyhytaikaisesta esihistoriallisesta leiripaikasta voi pienimmillään olla jäljellä jopa alle senttimetrin paksuinen kulttuurikerros.

Lähteet

Suhonen, Mervi 2008. Kulttuurikerros. Julkaisussa Halinen, Petri & Immonen, Visa & Lavento, Mika (toim.): Johdatus arkeologiaan: 134–139 Gaudeamus.
Suhonen, Mervi 2008. Kulttuurikerroksen muodostuminen. Julkaisussa Halinen, Petri & Immonen, Visa & Lavento, Mika (toim.): Johdatus arkeologiaan: 145–149. Gaudeamus.

artikkelit/kulttuurikerros.txt · Viimeksi muutettu: 2017/04/02 16:30 / Helena Ranta