Käyttäjän työkalut

Sivuston työkalut


Sivupalkki

Arkeologisen kulttuuriperinnön opas

Ajankohtaista
Ohjeet
Seminaarit
Hankekuvaus
Tekijät
Yhteystiedot
Linkit
Artikkelit
Keskustelu

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Aihealueet

Työkalut

wiki:laivalatomus


Laivalatomus

Määritelmä

Laivan muotoa mukaileva kivilatomus

Kuvaus

Laivalatomukset ovat maanpinnalle, ympäristöään korkeammalle ja merelliseen ympäristöön veneen- tai laivanmuotoon kasattuja kivirakennelmia, joiden molemmissa päissä on pystykivet. Laidat on tehty suuremmista kivistä ja keskusta täytetty pienemmillä kivillä.1) Laivalatomukset ovat yleensä monen latomuksen ryhmänä. Siihen kuuluu usein myös röykkiöitä.

Laivalatomusten rakentaminen on ollut Suomessa harvinaista Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Ahvenanmaan latomukset muistuttavat rakenteeltaan ja muodoltaan skandinaavisia esikuviansa, joissa on selkeä laivan tai veneen muoto. Ne on ajoitettu lähiympäristöstä tehtyjen löytöjen perusteella pronssikautisiksi. Ahvenanmaalaisten latomusten pituudet vaihtelevat 3,5 – 12 metriin ja leveydet 1,5 – 3 metriin.2) Skandinaviassa laivalatomusten koot vaihtelevat paljon. Pienimmät ovat pituudeltaan vain pari kolme metriä, suurimmat yli 60 metrisiä3).

Manner-Suomesta, etupäässä Kymenlaaksossa on joitakin laivalatomuksia muistuttavia soikeita rakennelmia. Ne ovat muodoltaan kuitenkin epämääräisempiä ja rakenteeltaankin toisenlaisia kuin Ahvenanmaan latomukset. Esimerkiksi Kotkan Höyterin Sunakieli f ja Vehkalahden Kuorsalon Savilahden laivalatomusmaiset rakenteet ovat soikeita ja pitkänomaisia. Vehkalahden latomus on täytetty kivillä. Sunakielin latomuksen keskusta taas on avoin ja kivetön.4)

Historia ja käyttö

Laivalatomusten tulkinta ei ole yksiselitteinen. Niitä on pidetty hautoina esimerkiksi niistä löytyneen palaneen luun perusteella. Niillä on katsottu olleen myös erilaisia symbolisia merkityksiä. Laiva kuvaa matkaa, jossa kuollut siirtyy elävien maailmasta kuolleiden maailmaan. Kysymyksessä voi olla myös muistomerkki muualle haudatulle merenkävijälle.5)

Ajoitus

Laivalatomukset ajoittuvat pääasiassa pronssikaudelle, mutta niitä on tehty myös rautakaudella.

Levintä

Laivalatomuksia esiintyy koko Itämeren alueella, erityisesti Gotlannissa ja Etelä-Ruotsissa. Laivalatomuksia on myös Virossa ja Latviassa6). Suomessa latomuksia on Ahvenanmaalla, etenkin Sundin pitäjässä. Kaikkiaan Ahvanamaalta tunnetaan 37 laivalatomusta, joista 32 pidetään pronssikautisina7). Manner-Suomen puolella laivalatomusmaisia rakenteita on löytynyt mm. Kymenlaaksosta ja Pohjanmaalta Laihialta8).

Suojelustatus

Laivalatomukset ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä.

Lähteet

Hansen, Birgitte Borby 1999. Bronze Age Stone Ships in Denmark-Boats and Burials. Stone ship settings of Northern European Bronze Age: 16–31. Riga.
Huurre, Matti 2005. 9000 vuotta Suomen esihistoriaa. Keuruu.
Kivikoski, Ella 1966. Suomen kiinteät muinaisjäännökset. Suomalaisen kirjallisuuden seura tietolipas 43. Helsinki.
Lavento, Mika 2015. Pronssikausi. Julkaisussa Haggrén Georg & Halinen, Petri & Lavento, Mika & Raninen, Sami & Wessman, Anna: Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoriaa kivikaudelta keskiajalle: 169–170. Gaudeamus.
Lindström, Therese 1999. The Swedish Late Bronze Age Stone Ships. Julkaisussa Stone ship settings of Northern European Bronze Age: 32–44. Riga.
Miettinen, Timo 1998. Kymenlaakson esihistoriaa. Kymenlaakson maakuntamuseon julkaisuja no 26.
Miettinen, Timo 2003. Kymenlaakson juuret – asutuksen ja kulttuurin esihistoriaa. Kymenlaakson liitto. Jyväskylä.
Miettinen, Timo 2012. Kymenlaakson esihistoriallinen kehitys. Kymenlaakson historia I.
Šnē, Andris 1999. Latvia and Northern Europe in the late Bronze age (1st half of the I millennium BC). Julkaisussa Stone ship settings of Northern European Bronze Age: 4–15. Riga.
Wehlin, Joakim 2012. Östersjöns skeppsättningar. Monument och mötesplatser under yngre bronsålder. Gotarc Serie B. Gothenburg Archaeological Theses 59. https://gupea.ub.gu.se/handle/2077/31901.

Muu kirjallisuus

Viitteet

1) Miettinen 2012: 58
2) Lavento 2015: 170; Kivikoski 1966: 42
3) Hansen 1999: 17; Lindström 1999: 36
4) Miettinen 1998: 72–73 viitteineen.
5) Wehlin 2012; Miettinen 1998: 72
6) Wehlin 2012; Šnē 1999: 4; Miettinen 1998: 72
7) Wehlin 2012: 88
8) Lavento 2015: 170; Kivikoski 1964: 56–57
You could leave a comment if you were logged in.
wiki/laivalatomus.txt · Viimeksi muutettu: 2017/04/12 16:44 / Helena Ranta